Jump to content

kiitollinen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kiittää +‎ -o +‎ -llinen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkiːtolːinen/, [ˈk̟iːt̪o̞lˌline̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): kii‧tol‧li‧nen

Adjective

[edit]

kiitollinen (comparative kiitollisempi, superlative kiitollisin)

  1. grateful, thankful [with elative ‘for (a thing)’ and allative ‘to (a person, etc.)’]

Declension

[edit]
Inflection of kiitollinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kiitollinen kiitolliset
genitive kiitollisen kiitollisten
kiitollisien
partitive kiitollista kiitollisia
illative kiitolliseen kiitollisiin
singular plural
nominative kiitollinen kiitolliset
accusative nom. kiitollinen kiitolliset
gen. kiitollisen
genitive kiitollisen kiitollisten
kiitollisien
partitive kiitollista kiitollisia
inessive kiitollisessa kiitollisissa
elative kiitollisesta kiitollisista
illative kiitolliseen kiitollisiin
adessive kiitollisella kiitollisilla
ablative kiitolliselta kiitollisilta
allative kiitolliselle kiitollisille
essive kiitollisena kiitollisina
translative kiitolliseksi kiitollisiksi
abessive kiitollisetta kiitollisitta
instructive kiitollisin
comitative kiitollisine
Possessive forms of kiitollinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Antonyms

[edit]

Derived terms

[edit]
adverbs
nouns
compounds

Further reading

[edit]