kiissata

Ingrian

Etymology

Related to Finnish kiista (“quarrel”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkiːsːɑtɑ/, [ˈkiːs̠ːət]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkiːsːɑtɑ/, [ˈkiːʃːɑd̥ɑ]
• Rhymes: -iːsːɑt, -iːsːɑtɑ
• Hyphenation: kiis‧sa‧ta

Verb

kiissata

1. (intransitive) to compete
   • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 8:

     Lapset, noisemma kiistaamaa.

     Children, we will hold a competition.

Conjugation

Conjugation of kiissata (type 16/maata, st-ss gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kiistaan	en kiistaa	1st singular	oon kiissant, oon kiissannut	en oo kiissant, en oo kiissannut
2nd singular	kiistaat	et kiistaa	2nd singular	oot kiissant, oot kiissannut	et oo kiissant, et oo kiissannut
3rd singular	kiistajaa	ei kiistaa	3rd singular	ono kiissant, ono kiissannut	ei oo kiissant, ei oo kiissannut
1st plural	kiistaamma	emmä kiistaa	1st plural	oomma kiissanneet	emmä oo kiissanneet
2nd plural	kiistaatta	että kiistaa	2nd plural	ootta kiissanneet	että oo kiissanneet
3rd plural	kiistajaat1), kiistaavat2), kiissataa	evät kiistaa, ei kiissata	3rd plural	ovat kiissanneet	evät oo kiissanneet, ei oo kiissattu
impersonal	kiissataa	ei kiissata	impersonal	ono kiissattu	ei oo kiissattu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kiistaisin	en kiissant, en kiissannut	1st singular	olin kiissant, olin kiissannut	en olt kiissant, en olt kiissannut
2nd singular	kiistaisit, kiistaist1)	et kiissant, et kiissannut	2nd singular	olit kiissant, olit kiissannut	et olt kiissant, et olt kiissannut
3rd singular	kiistais	ei kiissant, ei kiissannut	3rd singular	oli kiissant, oli kiissannut	ei olt kiissant, ei olt kiissannut
1st plural	kiistaisimma	emmä kiissanneet	1st plural	olimma kiissanneet	emmä olleet kiissanneet
2nd plural	kiistaisitta	että kiissanneet	2nd plural	olitta kiissanneet	että olleet kiissanneet
3rd plural	kiistaisiit1), kiistaisivat2), kiissattii	evät kiissanneet, ei kiissattu	3rd plural	olivat kiissanneet	evät olleet kiissanneet, ei olt kiissattu
impersonal	kiissattii	ei kiissattu	impersonal	oli kiissattu	ei olt kiissattu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	kiistajaisin	en kiistajais	1st singular	olisin kiissant, olisin kiissannut	en olis kiissant, en olis kiissannut
2nd singular	kiistajaisit, kiistajaist1)	et kiistajais	2nd singular	olisit kiissant, olisit kiissannut	et olis kiissant, et olis kiissannut
3rd singular	kiistajais	ei kiistajais	3rd singular	olis kiissant, olis kiissannut	ei olis kiissant, ei olis kiissannut
1st plural	kiistajaisimma	emmä kiistajais	1st plural	olisimma kiissanneet	emmä olis kiissanneet
2nd plural	kiistajaisitta	että kiistajais	2nd plural	olisitta kiissanneet	että olis kiissanneet
3rd plural	kiistajaisiit1), kiistajaisivat2), kiissattais	evät kiistajais, ei kiissattais	3rd plural	olisivat kiissanneet	evät olis kiissanneet, ei olis kiissattu
impersonal	kiissattais	ei kiissattais	impersonal	olis kiissattu	ei olis kiissattu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	kiistaa	elä kiistaa	2nd singular	oo kiissant, oo kiissannut	elä oo kiissant, elä oo kiissannut
3rd singular	kiissatkoo	elköö kiissatko	3rd singular	olkoo kiissant, olkoo kiissannut	elköö olko kiissant, elköö olko kiissannut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	kiissatkaa	elkää kiissatko	2nd plural	olkaa kiissanneet	elkää olko kiissanneet
3rd plural	kiissatkoot	elkööt kiissatko, elköö kiissattako	3rd plural	olkoot kiissanneet	elkööt olko kiissanneet, elköö olko kiissattu
impersonal	kiissattakkoo	elköö kiissattako	impersonal	olkoo kiissattu	elköö olko kiissattu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	kiissannen	en kiissanne
2nd singular	kiissannet	et kiissanne
3rd singular	kiissannoo	ei kiissanne
1st plural	kiissannemma	emmä kiissanne
2nd plural	kiissannetta	että kiissanne
3rd plural	kiissannoot	evät kiissanne, ei kiissattane
impersonal	kiissattannoo	ei kiissattane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		kiissata	present	kiistaava	kiissattava
2nd	inessive	kiissatees	past	kiissant, kiissannut	kiissattu
	instructive	kiissaten	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (kiissatkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	kiistaamaa
	inessive	kiistaamaas
	elative	kiistaamast
	abessive	kiistaamata
4th	nominative	kiistaamiin
	partitive	kiistaamista, kiistaamist

Derived terms

• kiistaamiin

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 175