kiikastaa

Finnish

Etymology

kiikas- +‎ -taa; probably akin to kiikki

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːkɑstɑːˣ/, [ˈk̟iːkɑ̝s̠tɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -iːkɑstɑː
• Hyphenation^(key): kii‧kas‧taa

Verb

kiikastaa

1. to be a problem or concern

   Minä tarjoan, jos se siitä kiikastaa.

   I'll pick up the tab, if that's the problem.

   Mistä kiikastaa?

   What is the problem?

Conjugation

Inflection of kiikastaa (Kotus type 53/muistaa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiikastan	en kiikasta	1st sing.	olen kiikastanut	en ole kiikastanut
2nd sing.		kiikastat	et kiikasta	2nd sing.	olet kiikastanut	et ole kiikastanut
3rd sing.		kiikastaa	ei kiikasta	3rd sing.	on kiikastanut	ei ole kiikastanut
1st plur.		kiikastamme	emme kiikasta	1st plur.	olemme kiikastaneet	emme ole kiikastaneet
2nd plur.		kiikastatte	ette kiikasta	2nd plur.	olette kiikastaneet	ette ole kiikastaneet
3rd plur.		kiikastavat	eivät kiikasta	3rd plur.	ovat kiikastaneet	eivät ole kiikastaneet
passive		kiikastetaan	ei kiikasteta	passive	on kiikastettu	ei ole kiikastettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiikastin	en kiikastanut	1st sing.	olin kiikastanut	en ollut kiikastanut
2nd sing.		kiikastit	et kiikastanut	2nd sing.	olit kiikastanut	et ollut kiikastanut
3rd sing.		kiikasti	ei kiikastanut	3rd sing.	oli kiikastanut	ei ollut kiikastanut
1st plur.		kiikastimme	emme kiikastaneet	1st plur.	olimme kiikastaneet	emme olleet kiikastaneet
2nd plur.		kiikastitte	ette kiikastaneet	2nd plur.	olitte kiikastaneet	ette olleet kiikastaneet
3rd plur.		kiikastivat	eivät kiikastaneet	3rd plur.	olivat kiikastaneet	eivät olleet kiikastaneet
passive		kiikastettiin	ei kiikastettu	passive	oli kiikastettu	ei ollut kiikastettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiikastaisin	en kiikastaisi	1st sing.	olisin kiikastanut	en olisi kiikastanut
2nd sing.		kiikastaisit	et kiikastaisi	2nd sing.	olisit kiikastanut	et olisi kiikastanut
3rd sing.		kiikastaisi	ei kiikastaisi	3rd sing.	olisi kiikastanut	ei olisi kiikastanut
1st plur.		kiikastaisimme	emme kiikastaisi	1st plur.	olisimme kiikastaneet	emme olisi kiikastaneet
2nd plur.		kiikastaisitte	ette kiikastaisi	2nd plur.	olisitte kiikastaneet	ette olisi kiikastaneet
3rd plur.		kiikastaisivat	eivät kiikastaisi	3rd plur.	olisivat kiikastaneet	eivät olisi kiikastaneet
passive		kiikastettaisiin	ei kiikastettaisi	passive	olisi kiikastettu	ei olisi kiikastettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kiikasta	älä kiikasta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kiikastakoon	älköön kiikastako	3rd sing.	olkoon kiikastanut	älköön olko kiikastanut
1st plur.		kiikastakaamme	älkäämme kiikastako	1st plur.	—	—
2nd plur.		kiikastakaa	älkää kiikastako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kiikastakoot	älkööt kiikastako	3rd plur.	olkoot kiikastaneet	älkööt olko kiikastaneet
passive		kiikastettakoon	älköön kiikastettako	passive	olkoon kiikastettu	älköön olko kiikastettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiikastanen	en kiikastane	1st sing.	lienen kiikastanut	en liene kiikastanut
2nd sing.		kiikastanet	et kiikastane	2nd sing.	lienet kiikastanut	et liene kiikastanut
3rd sing.		kiikastanee	ei kiikastane	3rd sing.	lienee kiikastanut	ei liene kiikastanut
1st plur.		kiikastanemme	emme kiikastane	1st plur.	lienemme kiikastaneet	emme liene kiikastaneet
2nd plur.		kiikastanette	ette kiikastane	2nd plur.	lienette kiikastaneet	ette liene kiikastaneet
3rd plur.		kiikastanevat	eivät kiikastane	3rd plur.	lienevät kiikastaneet	eivät liene kiikastaneet
passive		kiikastettaneen	ei kiikastettane	passive	lienee kiikastettu	ei liene kiikastettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kiikastaa		present	kiikastava	kiikastettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiikastaakseni kiikastaaksemme 2nd kiikastaaksesi kiikastaaksenne 3rd kiikastaakseen kiikastaaksensa		past	kiikastanut	kiikastettu
2nd	inessive2	kiikastaessa	kiikastettaessa	agent4	kiikastama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiikastaessani kiikastaessamme 2nd kiikastaessasi kiikastaessanne 3rd kiikastaessaan kiikastaessansa		negative	kiikastamaton
	instructive	kiikastaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form kiikastaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kiikastamassa	—
	elative	kiikastamasta	—
	illative	kiikastamaan	—
	adessive	kiikastamalla	—
	abessive	kiikastamatta	—
	instructive	kiikastaman	kiikastettaman
4th3	verbal noun	kiikastaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiikastamaisillani kiikastamaisillamme 2nd kiikastamaisillasi kiikastamaisillanne 3rd kiikastamaisillaan kiikastamaisillansa

Further reading

• “kiikastaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02