Jump to content

kielitaju

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kieli +‎ taju

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkie̯liˌtɑju/, [ˈk̟ie̞̯liˌt̪ɑ̝ju]
  • Rhymes: -ɑju
  • Hyphenation(key): kieli‧taju

Noun

[edit]

kielitaju

  1. Sprachgefühl

Declension

[edit]
Inflection of kielitaju (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative kielitaju kielitajut
genitive kielitajun kielitajujen
partitive kielitajua kielitajuja
illative kielitajuun kielitajuihin
singular plural
nominative kielitaju kielitajut
accusative nom. kielitaju kielitajut
gen. kielitajun
genitive kielitajun kielitajujen
partitive kielitajua kielitajuja
inessive kielitajussa kielitajuissa
elative kielitajusta kielitajuista
illative kielitajuun kielitajuihin
adessive kielitajulla kielitajuilla
ablative kielitajulta kielitajuilta
allative kielitajulle kielitajuille
essive kielitajuna kielitajuina
translative kielitajuksi kielitajuiksi
abessive kielitajutta kielitajuitta
instructive kielitajuin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kielitaju (Kotus type 1/valo, no gradation)

Further reading

[edit]