kielisoitin

Finnish

Etymology

Compound of kieli (“string”) +‎ soitin (“instrument”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkie̯liˌsoi̯tin/, [ˈk̟ie̞̯liˌs̠o̞i̯t̪in]
• Rhymes: -oitin
• Hyphenation^(key): kieli‧soitin

Noun

kielisoitin

1. stringed instrument

Declension

Inflection of kielisoitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative		kielisoitin	kielisoittimet
genitive		kielisoittimen	kielisoittimien kielisoitinten
partitive		kielisoitinta	kielisoittimia
illative		kielisoittimeen	kielisoittimiin
		singular	plural
nominative		kielisoitin	kielisoittimet
accusative	nom.	kielisoitin	kielisoittimet
	gen.	kielisoittimen
genitive		kielisoittimen	kielisoittimien kielisoitinten
partitive		kielisoitinta	kielisoittimia
inessive		kielisoittimessa	kielisoittimissa
elative		kielisoittimesta	kielisoittimista
illative		kielisoittimeen	kielisoittimiin
adessive		kielisoittimella	kielisoittimilla
ablative		kielisoittimelta	kielisoittimilta
allative		kielisoittimelle	kielisoittimille
essive		kielisoittimena	kielisoittimina
translative		kielisoittimeksi	kielisoittimiksi
abessive		kielisoittimetta	kielisoittimitta
instructive		—	kielisoittimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kielisoitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kielisoittimeni kielisoittimeni accusative nom. kielisoittimeni kielisoittimeni gen. kielisoittimeni genitive kielisoittimeni kielisoittimieni kielisoitinteni partitive kielisoitintani kielisoittimiani inessive kielisoittimessani kielisoittimissani elative kielisoittimestani kielisoittimistani illative kielisoittimeeni kielisoittimiini adessive kielisoittimellani kielisoittimillani ablative kielisoittimeltani kielisoittimiltani allative kielisoittimelleni kielisoittimilleni essive kielisoittimenani kielisoittiminani translative kielisoittimekseni kielisoittimikseni abessive kielisoittimettani kielisoittimittani instructive — — comitative — kielisoittimineni second-person singular possessor singular plural nominative kielisoittimesi kielisoittimesi accusative nom. kielisoittimesi kielisoittimesi gen. kielisoittimesi genitive kielisoittimesi kielisoittimiesi kielisoitintesi partitive kielisoitintasi kielisoittimiasi inessive kielisoittimessasi kielisoittimissasi elative kielisoittimestasi kielisoittimistasi illative kielisoittimeesi kielisoittimiisi adessive kielisoittimellasi kielisoittimillasi ablative kielisoittimeltasi kielisoittimiltasi allative kielisoittimellesi kielisoittimillesi essive kielisoittimenasi kielisoittiminasi translative kielisoittimeksesi kielisoittimiksesi abessive kielisoittimettasi kielisoittimittasi instructive — — comitative — kielisoittiminesi first-person plural possessor singular plural nominative kielisoittimemme kielisoittimemme accusative nom. kielisoittimemme kielisoittimemme gen. kielisoittimemme genitive kielisoittimemme kielisoittimiemme kielisoitintemme partitive kielisoitintamme kielisoittimiamme inessive kielisoittimessamme kielisoittimissamme elative kielisoittimestamme kielisoittimistamme illative kielisoittimeemme kielisoittimiimme adessive kielisoittimellamme kielisoittimillamme ablative kielisoittimeltamme kielisoittimiltamme allative kielisoittimellemme kielisoittimillemme essive kielisoittimenamme kielisoittiminamme translative kielisoittimeksemme kielisoittimiksemme abessive kielisoittimettamme kielisoittimittamme instructive — — comitative — kielisoittiminemme second-person plural possessor singular plural nominative kielisoittimenne kielisoittimenne accusative nom. kielisoittimenne kielisoittimenne gen. kielisoittimenne genitive kielisoittimenne kielisoittimienne kielisoitintenne partitive kielisoitintanne kielisoittimianne inessive kielisoittimessanne kielisoittimissanne elative kielisoittimestanne kielisoittimistanne illative kielisoittimeenne kielisoittimiinne adessive kielisoittimellanne kielisoittimillanne ablative kielisoittimeltanne kielisoittimiltanne allative kielisoittimellenne kielisoittimillenne essive kielisoittimenanne kielisoittiminanne translative kielisoittimeksenne kielisoittimiksenne abessive kielisoittimettanne kielisoittimittanne instructive — — comitative — kielisoittiminenne third-person possessor singular plural nominative kielisoittimensa kielisoittimensa accusative nom. kielisoittimensa kielisoittimensa gen. kielisoittimensa genitive kielisoittimensa kielisoittimiensa kielisoitintensa partitive kielisoitintaan kielisoitintansa kielisoittimiaan kielisoittimiansa inessive kielisoittimessaan kielisoittimessansa kielisoittimissaan kielisoittimissansa elative kielisoittimestaan kielisoittimestansa kielisoittimistaan kielisoittimistansa illative kielisoittimeensa kielisoittimiinsa adessive kielisoittimellaan kielisoittimellansa kielisoittimillaan kielisoittimillansa ablative kielisoittimeltaan kielisoittimeltansa kielisoittimiltaan kielisoittimiltansa allative kielisoittimelleen kielisoittimellensa kielisoittimilleen kielisoittimillensa essive kielisoittimenaan kielisoittimenansa kielisoittiminaan kielisoittiminansa translative kielisoittimekseen kielisoittimeksensa kielisoittimikseen kielisoittimiksensa abessive kielisoittimettaan kielisoittimettansa kielisoittimittaan kielisoittimittansa instructive — — comitative — kielisoittimineen kielisoittiminensa

Further reading

• “kielisoitin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02