keväin

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkeʋæi̯n/, [ˈk̟e̞ʋæi̯n]
• Rhymes: -eʋæin
• Hyphenation^(key): ke‧väin

Etymology 1

kevät +‎ -in

Noun

keväin (dated, poetic)

1. spring, springtide (season)

   Synonym: kevät

Declension

Inflection of keväin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative		keväin	keväimet
genitive		keväimen	keväimien keväinten
partitive		keväintä	keväimiä
illative		keväimeen	keväimiin
		singular	plural
nominative		keväin	keväimet
accusative	nom.	keväin	keväimet
	gen.	keväimen
genitive		keväimen	keväimien keväinten
partitive		keväintä	keväimiä
inessive		keväimessä	keväimissä
elative		keväimestä	keväimistä
illative		keväimeen	keväimiin
adessive		keväimellä	keväimillä
ablative		keväimeltä	keväimiltä
allative		keväimelle	keväimille
essive		keväimenä	keväiminä
translative		keväimeksi	keväimiksi
abessive		keväimettä	keväimittä
instructive		—	keväimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of keväin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative keväimeni keväimeni accusative nom. keväimeni keväimeni gen. keväimeni genitive keväimeni keväimieni keväinteni partitive keväintäni keväimiäni inessive keväimessäni keväimissäni elative keväimestäni keväimistäni illative keväimeeni keväimiini adessive keväimelläni keväimilläni ablative keväimeltäni keväimiltäni allative keväimelleni keväimilleni essive keväimenäni keväiminäni translative keväimekseni keväimikseni abessive keväimettäni keväimittäni instructive — — comitative — keväimineni second-person singular possessor singular plural nominative keväimesi keväimesi accusative nom. keväimesi keväimesi gen. keväimesi genitive keväimesi keväimiesi keväintesi partitive keväintäsi keväimiäsi inessive keväimessäsi keväimissäsi elative keväimestäsi keväimistäsi illative keväimeesi keväimiisi adessive keväimelläsi keväimilläsi ablative keväimeltäsi keväimiltäsi allative keväimellesi keväimillesi essive keväimenäsi keväiminäsi translative keväimeksesi keväimiksesi abessive keväimettäsi keväimittäsi instructive — — comitative — keväiminesi first-person plural possessor singular plural nominative keväimemme keväimemme accusative nom. keväimemme keväimemme gen. keväimemme genitive keväimemme keväimiemme keväintemme partitive keväintämme keväimiämme inessive keväimessämme keväimissämme elative keväimestämme keväimistämme illative keväimeemme keväimiimme adessive keväimellämme keväimillämme ablative keväimeltämme keväimiltämme allative keväimellemme keväimillemme essive keväimenämme keväiminämme translative keväimeksemme keväimiksemme abessive keväimettämme keväimittämme instructive — — comitative — keväiminemme second-person plural possessor singular plural nominative keväimenne keväimenne accusative nom. keväimenne keväimenne gen. keväimenne genitive keväimenne keväimienne keväintenne partitive keväintänne keväimiänne inessive keväimessänne keväimissänne elative keväimestänne keväimistänne illative keväimeenne keväimiinne adessive keväimellänne keväimillänne ablative keväimeltänne keväimiltänne allative keväimellenne keväimillenne essive keväimenänne keväiminänne translative keväimeksenne keväimiksenne abessive keväimettänne keväimittänne instructive — — comitative — keväiminenne third-person possessor singular plural nominative keväimensä keväimensä accusative nom. keväimensä keväimensä gen. keväimensä genitive keväimensä keväimiensä keväintensä partitive keväintään keväintänsä keväimiään keväimiänsä inessive keväimessään keväimessänsä keväimissään keväimissänsä elative keväimestään keväimestänsä keväimistään keväimistänsä illative keväimeensä keväimiinsä adessive keväimellään keväimellänsä keväimillään keväimillänsä ablative keväimeltään keväimeltänsä keväimiltään keväimiltänsä allative keväimelleen keväimellensä keväimilleen keväimillensä essive keväimenään keväimenänsä keväiminään keväiminänsä translative keväimekseen keväimeksensä keväimikseen keväimiksensä abessive keväimettään keväimettänsä keväimittään keväimittänsä instructive — — comitative — keväimineen keväiminensä

Further reading

• “keväin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Noun

keväin

1. instructive plural of kevät

Anagrams

• kivenä, vinkeä, väkien