keskitin

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkeskitin/, [ˈk̟e̞s̠k̟it̪in]
• Rhymes: -eskitin
• Hyphenation^(key): kes‧ki‧tin

Etymology 1

keskittää +‎ -in

Noun

keskitin

1. (networking) hub (networking device which repeats network messages or packets to all connected devices)
2. (computing) hub (device that provides multiple ports to connect against a single port, e.g. USB hub)

Declension

Inflection of keskitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative		keskitin	keskittimet
genitive		keskittimen	keskittimien keskitinten
partitive		keskitintä	keskittimiä
illative		keskittimeen	keskittimiin
		singular	plural
nominative		keskitin	keskittimet
accusative	nom.	keskitin	keskittimet
	gen.	keskittimen
genitive		keskittimen	keskittimien keskitinten
partitive		keskitintä	keskittimiä
inessive		keskittimessä	keskittimissä
elative		keskittimestä	keskittimistä
illative		keskittimeen	keskittimiin
adessive		keskittimellä	keskittimillä
ablative		keskittimeltä	keskittimiltä
allative		keskittimelle	keskittimille
essive		keskittimenä	keskittiminä
translative		keskittimeksi	keskittimiksi
abessive		keskittimettä	keskittimittä
instructive		—	keskittimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of keskitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative keskittimeni keskittimeni accusative nom. keskittimeni keskittimeni gen. keskittimeni genitive keskittimeni keskittimieni keskitinteni partitive keskitintäni keskittimiäni inessive keskittimessäni keskittimissäni elative keskittimestäni keskittimistäni illative keskittimeeni keskittimiini adessive keskittimelläni keskittimilläni ablative keskittimeltäni keskittimiltäni allative keskittimelleni keskittimilleni essive keskittimenäni keskittiminäni translative keskittimekseni keskittimikseni abessive keskittimettäni keskittimittäni instructive — — comitative — keskittimineni second-person singular possessor singular plural nominative keskittimesi keskittimesi accusative nom. keskittimesi keskittimesi gen. keskittimesi genitive keskittimesi keskittimiesi keskitintesi partitive keskitintäsi keskittimiäsi inessive keskittimessäsi keskittimissäsi elative keskittimestäsi keskittimistäsi illative keskittimeesi keskittimiisi adessive keskittimelläsi keskittimilläsi ablative keskittimeltäsi keskittimiltäsi allative keskittimellesi keskittimillesi essive keskittimenäsi keskittiminäsi translative keskittimeksesi keskittimiksesi abessive keskittimettäsi keskittimittäsi instructive — — comitative — keskittiminesi first-person plural possessor singular plural nominative keskittimemme keskittimemme accusative nom. keskittimemme keskittimemme gen. keskittimemme genitive keskittimemme keskittimiemme keskitintemme partitive keskitintämme keskittimiämme inessive keskittimessämme keskittimissämme elative keskittimestämme keskittimistämme illative keskittimeemme keskittimiimme adessive keskittimellämme keskittimillämme ablative keskittimeltämme keskittimiltämme allative keskittimellemme keskittimillemme essive keskittimenämme keskittiminämme translative keskittimeksemme keskittimiksemme abessive keskittimettämme keskittimittämme instructive — — comitative — keskittiminemme second-person plural possessor singular plural nominative keskittimenne keskittimenne accusative nom. keskittimenne keskittimenne gen. keskittimenne genitive keskittimenne keskittimienne keskitintenne partitive keskitintänne keskittimiänne inessive keskittimessänne keskittimissänne elative keskittimestänne keskittimistänne illative keskittimeenne keskittimiinne adessive keskittimellänne keskittimillänne ablative keskittimeltänne keskittimiltänne allative keskittimellenne keskittimillenne essive keskittimenänne keskittiminänne translative keskittimeksenne keskittimiksenne abessive keskittimettänne keskittimittänne instructive — — comitative — keskittiminenne third-person possessor singular plural nominative keskittimensä keskittimensä accusative nom. keskittimensä keskittimensä gen. keskittimensä genitive keskittimensä keskittimiensä keskitintensä partitive keskitintään keskitintänsä keskittimiään keskittimiänsä inessive keskittimessään keskittimessänsä keskittimissään keskittimissänsä elative keskittimestään keskittimestänsä keskittimistään keskittimistänsä illative keskittimeensä keskittimiinsä adessive keskittimellään keskittimellänsä keskittimillään keskittimillänsä ablative keskittimeltään keskittimeltänsä keskittimiltään keskittimiltänsä allative keskittimelleen keskittimellensä keskittimilleen keskittimillensä essive keskittimenään keskittimenänsä keskittiminään keskittiminänsä translative keskittimekseen keskittimeksensä keskittimikseen keskittimiksensä abessive keskittimettään keskittimettänsä keskittimittään keskittimittänsä instructive — — comitative — keskittimineen keskittiminensä

Etymology 2

Verb

keskitin

1. first-person singular past indicative of keskittää