kellottaminen

Finnish

Etymology

kellottaa +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkelːotːɑminen/, [ˈk̟e̞lːo̞t̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
• Rhymes: -ɑminen
• Hyphenation^(key): kel‧lot‧ta‧mi‧nen

Noun

kellottaminen

1. verbal noun of kellottaa
   1. clocking, timing

Declension

Inflection of kellottaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		kellottaminen	kellottamiset
genitive		kellottamisen	kellottamisten kellottamisien
partitive		kellottamista	kellottamisia
illative		kellottamiseen	kellottamisiin
		singular	plural
nominative		kellottaminen	kellottamiset
accusative	nom.	kellottaminen	kellottamiset
	gen.	kellottamisen
genitive		kellottamisen	kellottamisten kellottamisien
partitive		kellottamista	kellottamisia
inessive		kellottamisessa	kellottamisissa
elative		kellottamisesta	kellottamisista
illative		kellottamiseen	kellottamisiin
adessive		kellottamisella	kellottamisilla
ablative		kellottamiselta	kellottamisilta
allative		kellottamiselle	kellottamisille
essive		kellottamisena	kellottamisina
translative		kellottamiseksi	kellottamisiksi
abessive		kellottamisetta	kellottamisitta
instructive		—	kellottamisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kellottaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kellottamiseni kellottamiseni accusative nom. kellottamiseni kellottamiseni gen. kellottamiseni genitive kellottamiseni kellottamisteni kellottamisieni partitive kellottamistani kellottamisiani inessive kellottamisessani kellottamisissani elative kellottamisestani kellottamisistani illative kellottamiseeni kellottamisiini adessive kellottamisellani kellottamisillani ablative kellottamiseltani kellottamisiltani allative kellottamiselleni kellottamisilleni essive kellottamisenani kellottamisinani translative kellottamisekseni kellottamisikseni abessive kellottamisettani kellottamisittani instructive — — comitative — kellottamisineni second-person singular possessor singular plural nominative kellottamisesi kellottamisesi accusative nom. kellottamisesi kellottamisesi gen. kellottamisesi genitive kellottamisesi kellottamistesi kellottamisiesi partitive kellottamistasi kellottamisiasi inessive kellottamisessasi kellottamisissasi elative kellottamisestasi kellottamisistasi illative kellottamiseesi kellottamisiisi adessive kellottamisellasi kellottamisillasi ablative kellottamiseltasi kellottamisiltasi allative kellottamisellesi kellottamisillesi essive kellottamisenasi kellottamisinasi translative kellottamiseksesi kellottamisiksesi abessive kellottamisettasi kellottamisittasi instructive — — comitative — kellottamisinesi first-person plural possessor singular plural nominative kellottamisemme kellottamisemme accusative nom. kellottamisemme kellottamisemme gen. kellottamisemme genitive kellottamisemme kellottamistemme kellottamisiemme partitive kellottamistamme kellottamisiamme inessive kellottamisessamme kellottamisissamme elative kellottamisestamme kellottamisistamme illative kellottamiseemme kellottamisiimme adessive kellottamisellamme kellottamisillamme ablative kellottamiseltamme kellottamisiltamme allative kellottamisellemme kellottamisillemme essive kellottamisenamme kellottamisinamme translative kellottamiseksemme kellottamisiksemme abessive kellottamisettamme kellottamisittamme instructive — — comitative — kellottamisinemme second-person plural possessor singular plural nominative kellottamisenne kellottamisenne accusative nom. kellottamisenne kellottamisenne gen. kellottamisenne genitive kellottamisenne kellottamistenne kellottamisienne partitive kellottamistanne kellottamisianne inessive kellottamisessanne kellottamisissanne elative kellottamisestanne kellottamisistanne illative kellottamiseenne kellottamisiinne adessive kellottamisellanne kellottamisillanne ablative kellottamiseltanne kellottamisiltanne allative kellottamisellenne kellottamisillenne essive kellottamisenanne kellottamisinanne translative kellottamiseksenne kellottamisiksenne abessive kellottamisettanne kellottamisittanne instructive — — comitative — kellottamisinenne third-person possessor singular plural nominative kellottamisensa kellottamisensa accusative nom. kellottamisensa kellottamisensa gen. kellottamisensa genitive kellottamisensa kellottamistensa kellottamisiensa partitive kellottamistaan kellottamistansa kellottamisiaan kellottamisiansa inessive kellottamisessaan kellottamisessansa kellottamisissaan kellottamisissansa elative kellottamisestaan kellottamisestansa kellottamisistaan kellottamisistansa illative kellottamiseensa kellottamisiinsa adessive kellottamisellaan kellottamisellansa kellottamisillaan kellottamisillansa ablative kellottamiseltaan kellottamiseltansa kellottamisiltaan kellottamisiltansa allative kellottamiselleen kellottamisellensa kellottamisilleen kellottamisillensa essive kellottamisenaan kellottamisenansa kellottamisinaan kellottamisinansa translative kellottamisekseen kellottamiseksensa kellottamisikseen kellottamisiksensa abessive kellottamisettaan kellottamisettansa kellottamisittaan kellottamisittansa instructive — — comitative — kellottamisineen kellottamisinensa