keinottelu

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

keinotella +‎ -u

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkei̯notːelu/, [ˈk̟e̞i̯no̞t̪ˌt̪e̞lu]
  • Rhymes: -elu
  • Syllabification(key): kei‧not‧te‧lu

Noun

[edit]

keinottelu

  1. speculation

Declension

[edit]
Inflection of keinottelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative keinottelu keinottelut
genitive keinottelun keinottelujen
keinotteluiden
keinotteluitten
partitive keinottelua keinotteluja
keinotteluita
illative keinotteluun keinotteluihin
singular plural
nominative keinottelu keinottelut
accusative nom. keinottelu keinottelut
gen. keinottelun
genitive keinottelun keinottelujen
keinotteluiden
keinotteluitten
partitive keinottelua keinotteluja
keinotteluita
inessive keinottelussa keinotteluissa
elative keinottelusta keinotteluista
illative keinotteluun keinotteluihin
adessive keinottelulla keinotteluilla
ablative keinottelulta keinotteluilta
allative keinottelulle keinotteluille
essive keinotteluna keinotteluina
translative keinotteluksi keinotteluiksi
abessive keinottelutta keinotteluitta
instructive keinotteluin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of keinottelu (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]