Jump to content

keikailija

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

keikailla +‎ -ja

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkei̯kɑi̯lijɑ/, [ˈk̟e̞i̯kɑ̝i̯ˌlijɑ̝]
  • Rhymes: -ijɑ
  • Hyphenation(key): kei‧kai‧li‧ja

Noun

[edit]

keikailija

  1. snob

Declension

[edit]
Inflection of keikailija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative keikailija keikailijat
genitive keikailijan keikailijoiden
keikailijoitten
partitive keikailijaa keikailijoita
illative keikailijaan keikailijoihin
singular plural
nominative keikailija keikailijat
accusative nom. keikailija keikailijat
gen. keikailijan
genitive keikailijan keikailijoiden
keikailijoitten
keikailijain rare
partitive keikailijaa keikailijoita
inessive keikailijassa keikailijoissa
elative keikailijasta keikailijoista
illative keikailijaan keikailijoihin
adessive keikailijalla keikailijoilla
ablative keikailijalta keikailijoilta
allative keikailijalle keikailijoille
essive keikailijana keikailijoina
translative keikailijaksi keikailijoiksi
abessive keikailijatta keikailijoitta
instructive keikailijoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of keikailija (Kotus type 12/kulkija, no gradation)

Synonyms

[edit]

Further reading

[edit]