keikahtaminen

Finnish

Etymology

keikahtaa +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkei̯kɑhtɑminen/, [ˈk̟e̞i̯kɑ̝hˌt̪ɑ̝mine̞n]
• Rhymes: -ɑminen
• Hyphenation^(key): kei‧kah‧ta‧mi‧nen

Noun

keikahtaminen

1. verbal noun of keikahtaa
   1. tipping over (the act of tipping or turning over)

Declension

Inflection of keikahtaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		keikahtaminen	keikahtamiset
genitive		keikahtamisen	keikahtamisten keikahtamisien
partitive		keikahtamista	keikahtamisia
illative		keikahtamiseen	keikahtamisiin
		singular	plural
nominative		keikahtaminen	keikahtamiset
accusative	nom.	keikahtaminen	keikahtamiset
	gen.	keikahtamisen
genitive		keikahtamisen	keikahtamisten keikahtamisien
partitive		keikahtamista	keikahtamisia
inessive		keikahtamisessa	keikahtamisissa
elative		keikahtamisesta	keikahtamisista
illative		keikahtamiseen	keikahtamisiin
adessive		keikahtamisella	keikahtamisilla
ablative		keikahtamiselta	keikahtamisilta
allative		keikahtamiselle	keikahtamisille
essive		keikahtamisena	keikahtamisina
translative		keikahtamiseksi	keikahtamisiksi
abessive		keikahtamisetta	keikahtamisitta
instructive		—	keikahtamisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of keikahtaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative keikahtamiseni keikahtamiseni accusative nom. keikahtamiseni keikahtamiseni gen. keikahtamiseni genitive keikahtamiseni keikahtamisteni keikahtamisieni partitive keikahtamistani keikahtamisiani inessive keikahtamisessani keikahtamisissani elative keikahtamisestani keikahtamisistani illative keikahtamiseeni keikahtamisiini adessive keikahtamisellani keikahtamisillani ablative keikahtamiseltani keikahtamisiltani allative keikahtamiselleni keikahtamisilleni essive keikahtamisenani keikahtamisinani translative keikahtamisekseni keikahtamisikseni abessive keikahtamisettani keikahtamisittani instructive — — comitative — keikahtamisineni second-person singular possessor singular plural nominative keikahtamisesi keikahtamisesi accusative nom. keikahtamisesi keikahtamisesi gen. keikahtamisesi genitive keikahtamisesi keikahtamistesi keikahtamisiesi partitive keikahtamistasi keikahtamisiasi inessive keikahtamisessasi keikahtamisissasi elative keikahtamisestasi keikahtamisistasi illative keikahtamiseesi keikahtamisiisi adessive keikahtamisellasi keikahtamisillasi ablative keikahtamiseltasi keikahtamisiltasi allative keikahtamisellesi keikahtamisillesi essive keikahtamisenasi keikahtamisinasi translative keikahtamiseksesi keikahtamisiksesi abessive keikahtamisettasi keikahtamisittasi instructive — — comitative — keikahtamisinesi first-person plural possessor singular plural nominative keikahtamisemme keikahtamisemme accusative nom. keikahtamisemme keikahtamisemme gen. keikahtamisemme genitive keikahtamisemme keikahtamistemme keikahtamisiemme partitive keikahtamistamme keikahtamisiamme inessive keikahtamisessamme keikahtamisissamme elative keikahtamisestamme keikahtamisistamme illative keikahtamiseemme keikahtamisiimme adessive keikahtamisellamme keikahtamisillamme ablative keikahtamiseltamme keikahtamisiltamme allative keikahtamisellemme keikahtamisillemme essive keikahtamisenamme keikahtamisinamme translative keikahtamiseksemme keikahtamisiksemme abessive keikahtamisettamme keikahtamisittamme instructive — — comitative — keikahtamisinemme second-person plural possessor singular plural nominative keikahtamisenne keikahtamisenne accusative nom. keikahtamisenne keikahtamisenne gen. keikahtamisenne genitive keikahtamisenne keikahtamistenne keikahtamisienne partitive keikahtamistanne keikahtamisianne inessive keikahtamisessanne keikahtamisissanne elative keikahtamisestanne keikahtamisistanne illative keikahtamiseenne keikahtamisiinne adessive keikahtamisellanne keikahtamisillanne ablative keikahtamiseltanne keikahtamisiltanne allative keikahtamisellenne keikahtamisillenne essive keikahtamisenanne keikahtamisinanne translative keikahtamiseksenne keikahtamisiksenne abessive keikahtamisettanne keikahtamisittanne instructive — — comitative — keikahtamisinenne third-person possessor singular plural nominative keikahtamisensa keikahtamisensa accusative nom. keikahtamisensa keikahtamisensa gen. keikahtamisensa genitive keikahtamisensa keikahtamistensa keikahtamisiensa partitive keikahtamistaan keikahtamistansa keikahtamisiaan keikahtamisiansa inessive keikahtamisessaan keikahtamisessansa keikahtamisissaan keikahtamisissansa elative keikahtamisestaan keikahtamisestansa keikahtamisistaan keikahtamisistansa illative keikahtamiseensa keikahtamisiinsa adessive keikahtamisellaan keikahtamisellansa keikahtamisillaan keikahtamisillansa ablative keikahtamiseltaan keikahtamiseltansa keikahtamisiltaan keikahtamisiltansa allative keikahtamiselleen keikahtamisellensa keikahtamisilleen keikahtamisillensa essive keikahtamisenaan keikahtamisenansa keikahtamisinaan keikahtamisinansa translative keikahtamisekseen keikahtamiseksensa keikahtamisikseen keikahtamisiksensa abessive keikahtamisettaan keikahtamisettansa keikahtamisittaan keikahtamisittansa instructive — — comitative — keikahtamisineen keikahtamisinensa