kaunistelematon

Finnish

Etymology

kaunistella +‎ -maton

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑu̯nistelemɑton/, [ˈkɑ̝u̯nis̠ˌte̞le̞ˌmɑ̝t̪o̞n]
• Rhymes: -ɑton
• Hyphenation^(key): kau‧nis‧te‧le‧ma‧ton

Adjective

kaunistelematon (comparative kaunistelemattomampi, superlative kaunistelemattomin)

1. blunt, unembellished, warts and all

Declension

Inflection of kaunistelematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		kaunistelematon	kaunistelemattomat
genitive		kaunistelemattoman	kaunistelemattomien
partitive		kaunistelematonta	kaunistelemattomia
illative		kaunistelemattomaan	kaunistelemattomiin
		singular	plural
nominative		kaunistelematon	kaunistelemattomat
accusative	nom.	kaunistelematon	kaunistelemattomat
	gen.	kaunistelemattoman
genitive		kaunistelemattoman	kaunistelemattomien kaunistelematonten rare
partitive		kaunistelematonta	kaunistelemattomia
inessive		kaunistelemattomassa	kaunistelemattomissa
elative		kaunistelemattomasta	kaunistelemattomista
illative		kaunistelemattomaan	kaunistelemattomiin
adessive		kaunistelemattomalla	kaunistelemattomilla
ablative		kaunistelemattomalta	kaunistelemattomilta
allative		kaunistelemattomalle	kaunistelemattomille
essive		kaunistelemattomana	kaunistelemattomina
translative		kaunistelemattomaksi	kaunistelemattomiksi
abessive		kaunistelemattomatta	kaunistelemattomitta
instructive		—	kaunistelemattomin
comitative		—	kaunistelemattomine

Possessive forms of kaunistelematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kaunistelemattomani kaunistelemattomani accusative nom. kaunistelemattomani kaunistelemattomani gen. kaunistelemattomani genitive kaunistelemattomani kaunistelemattomieni kaunistelematonteni rare partitive kaunistelematontani kaunistelemattomiani inessive kaunistelemattomassani kaunistelemattomissani elative kaunistelemattomastani kaunistelemattomistani illative kaunistelemattomaani kaunistelemattomiini adessive kaunistelemattomallani kaunistelemattomillani ablative kaunistelemattomaltani kaunistelemattomiltani allative kaunistelemattomalleni kaunistelemattomilleni essive kaunistelemattomanani kaunistelemattominani translative kaunistelemattomakseni kaunistelemattomikseni abessive kaunistelemattomattani kaunistelemattomittani instructive — — comitative — kaunistelemattomineni second-person singular possessor singular plural nominative kaunistelemattomasi kaunistelemattomasi accusative nom. kaunistelemattomasi kaunistelemattomasi gen. kaunistelemattomasi genitive kaunistelemattomasi kaunistelemattomiesi kaunistelematontesi rare partitive kaunistelematontasi kaunistelemattomiasi inessive kaunistelemattomassasi kaunistelemattomissasi elative kaunistelemattomastasi kaunistelemattomistasi illative kaunistelemattomaasi kaunistelemattomiisi adessive kaunistelemattomallasi kaunistelemattomillasi ablative kaunistelemattomaltasi kaunistelemattomiltasi allative kaunistelemattomallesi kaunistelemattomillesi essive kaunistelemattomanasi kaunistelemattominasi translative kaunistelemattomaksesi kaunistelemattomiksesi abessive kaunistelemattomattasi kaunistelemattomittasi instructive — — comitative — kaunistelemattominesi first-person plural possessor singular plural nominative kaunistelemattomamme kaunistelemattomamme accusative nom. kaunistelemattomamme kaunistelemattomamme gen. kaunistelemattomamme genitive kaunistelemattomamme kaunistelemattomiemme kaunistelematontemme rare partitive kaunistelematontamme kaunistelemattomiamme inessive kaunistelemattomassamme kaunistelemattomissamme elative kaunistelemattomastamme kaunistelemattomistamme illative kaunistelemattomaamme kaunistelemattomiimme adessive kaunistelemattomallamme kaunistelemattomillamme ablative kaunistelemattomaltamme kaunistelemattomiltamme allative kaunistelemattomallemme kaunistelemattomillemme essive kaunistelemattomanamme kaunistelemattominamme translative kaunistelemattomaksemme kaunistelemattomiksemme abessive kaunistelemattomattamme kaunistelemattomittamme instructive — — comitative — kaunistelemattominemme second-person plural possessor singular plural nominative kaunistelemattomanne kaunistelemattomanne accusative nom. kaunistelemattomanne kaunistelemattomanne gen. kaunistelemattomanne genitive kaunistelemattomanne kaunistelemattomienne kaunistelematontenne rare partitive kaunistelematontanne kaunistelemattomianne inessive kaunistelemattomassanne kaunistelemattomissanne elative kaunistelemattomastanne kaunistelemattomistanne illative kaunistelemattomaanne kaunistelemattomiinne adessive kaunistelemattomallanne kaunistelemattomillanne ablative kaunistelemattomaltanne kaunistelemattomiltanne allative kaunistelemattomallenne kaunistelemattomillenne essive kaunistelemattomananne kaunistelemattominanne translative kaunistelemattomaksenne kaunistelemattomiksenne abessive kaunistelemattomattanne kaunistelemattomittanne instructive — — comitative — kaunistelemattominenne third-person possessor singular plural nominative kaunistelemattomansa kaunistelemattomansa accusative nom. kaunistelemattomansa kaunistelemattomansa gen. kaunistelemattomansa genitive kaunistelemattomansa kaunistelemattomiensa kaunistelematontensa rare partitive kaunistelematontaan kaunistelematontansa kaunistelemattomiaan kaunistelemattomiansa inessive kaunistelemattomassaan kaunistelemattomassansa kaunistelemattomissaan kaunistelemattomissansa elative kaunistelemattomastaan kaunistelemattomastansa kaunistelemattomistaan kaunistelemattomistansa illative kaunistelemattomaansa kaunistelemattomiinsa adessive kaunistelemattomallaan kaunistelemattomallansa kaunistelemattomillaan kaunistelemattomillansa ablative kaunistelemattomaltaan kaunistelemattomaltansa kaunistelemattomiltaan kaunistelemattomiltansa allative kaunistelemattomalleen kaunistelemattomallensa kaunistelemattomilleen kaunistelemattomillensa essive kaunistelemattomanaan kaunistelemattomanansa kaunistelemattominaan kaunistelemattominansa translative kaunistelemattomakseen kaunistelemattomaksensa kaunistelemattomikseen kaunistelemattomiksensa abessive kaunistelemattomattaan kaunistelemattomattansa kaunistelemattomittaan kaunistelemattomittansa instructive — — comitative — kaunistelemattomineen kaunistelemattominensa

Derived terms

• kaunistelemattomasti

Further reading

• “kaunistelematon”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02