kaunis

Estonian

Etymology

From Proto-Finnic *kaunis.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑu̯nis/, [ˈkɑu̯nʲis]
• Rhymes: -ɑunis
• Hyphenation: kau‧nis

Adjective

kaunis (genitive kauni, partitive kaunist, comparative kaunim, superlative kõige kaunim or kauneim)

1. beautiful (pleasant in appearance, satisfying to look at)

   Synonym: ilus

   Antonym: kole

2. beautiful (joyful, good for the soul, satisfying, etc.)

   Synonym: ilus

Declension

Declension of kaunis (ÕS type 5/liige, length gradation)
		singular	plural
nominative		kaunis	kaunid
accusative	nom.
	gen.	kauni
genitive			kaunite
partitive		kaunist	kauneid
illative		kaunisse	kaunitesse kauneisse
inessive		kaunis	kaunites kauneis
elative		kaunist	kaunitest kauneist
allative		kaunile	kaunitele kauneile
adessive		kaunil	kaunitel kauneil
ablative		kaunilt	kaunitelt kauneilt
translative		kauniks	kauniteks kauneiks
terminative		kaunini	kauniteni
essive		kaunina	kaunitena
abessive		kaunita	kauniteta
comitative		kauniga	kaunitega

Declension of kaunis (ÕS type 7/kallas, length gradation)
		singular	plural
nominative		kaunis	kaunid
accusative	nom.
	gen.	kauni
genitive			kauniste
partitive		kaunist	kauneid
illative		kaunisse	kaunistesse kauneisse
inessive		kaunis	kaunistes kauneis
elative		kaunist	kaunistest kauneist
allative		kaunile	kaunistele kauneile
adessive		kaunil	kaunistel kauneil
ablative		kaunilt	kaunistelt kauneilt
translative		kauniks	kaunisteks kauneiks
terminative		kaunini	kaunisteni
essive		kaunina	kaunistena
abessive		kaunita	kaunisteta
comitative		kauniga	kaunistega

Derived terms

• kaunilt

References

• kaunis in Sõnaveeb (Eesti Keele Instituut)
• “kaunis”, in [EKSS] Eesti keele seletav sõnaraamat [Descriptive Dictionary of the Estonian Language] (in Estonian) (online version), Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus (Estonian Language Foundation), 2009

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kaunis, borrowed from Proto-Germanic *skauniz (compare English sheen, German schön, Swedish skön).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑu̯nis/, [ˈkɑ̝u̯nis̠]
• Rhymes: -ɑunis
• Hyphenation^(key): kau‧nis

Adjective

kaunis (comparative kauniimpi, superlative kaunein or kaunehin)

1. beautiful, pretty

   Antonym: ruma

   Hän on todella kaunis. ― She is really beautiful.

2. (of weather) fair

Declension

Inflection of kaunis (Kotus type 41/vieras, no gradation)
nominative		kaunis	kauniit
genitive		kauniin	kauniiden kauniitten
partitive		kaunista	kauniita
illative		kauniiseen	kauniisiin
		singular	plural
nominative		kaunis	kauniit
accusative	nom.	kaunis	kauniit
	gen.	kauniin
genitive		kauniin	kauniiden kauniitten kaunisten rare
partitive		kaunista	kauniita
inessive		kauniissa	kauniissa
elative		kauniista	kauniista
illative		kauniiseen	kauniisiin kauniihin rare
adessive		kauniilla	kauniilla
ablative		kauniilta	kauniilta
allative		kauniille	kauniille
essive		kauniina	kauniina
translative		kauniiksi	kauniiksi
abessive		kauniitta	kauniitta
instructive		—	kauniin
comitative		—	kauniine

Possessive forms of kaunis (Kotus type 41/vieras, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kauniini kauniini accusative nom. kauniini kauniini gen. kauniini genitive kauniini kauniideni kauniitteni kaunisteni rare partitive kaunistani kauniitani inessive kauniissani kauniissani elative kauniistani kauniistani illative kauniiseeni kauniisiini kauniihini rare adessive kauniillani kauniillani ablative kauniiltani kauniiltani allative kauniilleni kauniilleni essive kauniinani kauniinani translative kauniikseni kauniikseni abessive kauniittani kauniittani instructive — — comitative — kauniineni second-person singular possessor singular plural nominative kauniisi kauniisi accusative nom. kauniisi kauniisi gen. kauniisi genitive kauniisi kauniidesi kauniittesi kaunistesi rare partitive kaunistasi kauniitasi inessive kauniissasi kauniissasi elative kauniistasi kauniistasi illative kauniiseesi kauniisiisi kauniihisi rare adessive kauniillasi kauniillasi ablative kauniiltasi kauniiltasi allative kauniillesi kauniillesi essive kauniinasi kauniinasi translative kauniiksesi kauniiksesi abessive kauniittasi kauniittasi instructive — — comitative — kauniinesi first-person plural possessor singular plural nominative kauniimme kauniimme accusative nom. kauniimme kauniimme gen. kauniimme genitive kauniimme kauniidemme kauniittemme kaunistemme rare partitive kaunistamme kauniitamme inessive kauniissamme kauniissamme elative kauniistamme kauniistamme illative kauniiseemme kauniisiimme kauniihimme rare adessive kauniillamme kauniillamme ablative kauniiltamme kauniiltamme allative kauniillemme kauniillemme essive kauniinamme kauniinamme translative kauniiksemme kauniiksemme abessive kauniittamme kauniittamme instructive — — comitative — kauniinemme second-person plural possessor singular plural nominative kauniinne kauniinne accusative nom. kauniinne kauniinne gen. kauniinne genitive kauniinne kauniidenne kauniittenne kaunistenne rare partitive kaunistanne kauniitanne inessive kauniissanne kauniissanne elative kauniistanne kauniistanne illative kauniiseenne kauniisiinne kauniihinne rare adessive kauniillanne kauniillanne ablative kauniiltanne kauniiltanne allative kauniillenne kauniillenne essive kauniinanne kauniinanne translative kauniiksenne kauniiksenne abessive kauniittanne kauniittanne instructive — — comitative — kauniinenne third-person possessor singular plural nominative kauniinsa kauniinsa accusative nom. kauniinsa kauniinsa gen. kauniinsa genitive kauniinsa kauniidensa kauniittensa kaunistensa rare partitive kaunistaan kaunistansa kauniitaan kauniitansa inessive kauniissaan kauniissansa kauniissaan kauniissansa elative kauniistaan kauniistansa kauniistaan kauniistansa illative kauniiseensa kauniisiinsa kauniihinsa rare adessive kauniillaan kauniillansa kauniillaan kauniillansa ablative kauniiltaan kauniiltansa kauniiltaan kauniiltansa allative kauniilleen kauniillensa kauniilleen kauniillensa essive kauniinaan kauniinansa kauniinaan kauniinansa translative kauniikseen kauniiksensa kauniikseen kauniiksensa abessive kauniittaan kauniittansa kauniittaan kauniittansa instructive — — comitative — kauniineen kauniinensa

Derived terms

• kauneus
• kauniisti
• kaunistaa
• kaunistella
• Kaunisto
• kauno

 

compounds

• kauniinvärinen
• kauniskasvoinen
• Kaunismaa
• kaunismuotoinen
• Kaunismäki
• kaunispiirteinen
• kaunissointinen
• kaunisvartaloinen
• kaunisvärinen
• kaunisääninen
• kuvankaunis
• luonnonkaunis
• muotokaunis

 

Further reading

• “kaunis”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• asukin, kausin, kiusan, niksua, sikuna, uksina

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *kaunis, borrowed from Proto-Germanic *skauniz. Cognates include Finnish kaunis and Estonian kaunis.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkɑu̯nis/, [ˈkɑu̯nĭz̠]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkɑu̯nis/, [ˈkɑu̯niʒ̥]
• Rhymes: -ɑu̯nis
• Hyphenation: kau‧nis

Adjective

kaunis (comparative kauniimp)

1. beautiful, pretty
   • 1915, Volmari Porkka, quoting Uljaana, “1227. Soikkola, Säätinä III91”, in Väinö Salminen, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot‎^[3], volume III1, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 24-25:

     Elliina, emäntyeen, // Katoi kaunis vaimoiseen,

     Elina, my little lady of the house, // Katoi, my beautiful wifey,

   • 1915, Volmari Porkka, quoting Maaroi Tarinaisista, “1234. Soikkola, Viistinä III98”, in Väinö Salminen, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot‎^[4], volume III1, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 6-7:

     Konnull on tytöit korriiat, // Kalaniemen neiot kauniit,

     On the farm there are pretty girls, // The beautiful girls of Kalaneemi,

Declension

Declension of kaunis (type 2/patsas, no gradation)
	singular	plural
nominative	kaunis	kauniit
genitive	kauniin	kauniin
partitive	kaunista, kaunist	kauniita, kaunija
illative	kauniisse	kauniisse
inessive	kauniis	kauniis
elative	kauniist	kauniist
allative	kauniille	kauniille
adessive	kauniil	kauniil
ablative	kauniilt	kauniilt
translative	kauniiks	kauniiks
essive	kauniinna, kauniin	kauniinna, kauniin
exessive1)	kauniint	kauniint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• See Thesaurus:käppiä

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 146

Karelian

Etymology

From Proto-Finnic *kaunis, borrowed from Proto-Germanic *skauniz. Cognates include Finnish kaunis and Estonian kaunis.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑu̯nis/

Adjective

kaunis (genitive kaunehen, partitive kaunista)

1. pretty, beautiful

Declension

Declension of kaunis, no gradation singular plural nominative kaunis kaunehet genitive kaunehen kaunehien partitive kaunista kaunehie inessive kaunehessa kaunehissa elative kaunehesta kaunehista illative kauneheh kaunehih adessive kaunehella kaunehilla ablative kaunehelta kaunehilta essive kaunehena kaunehina translative kauneheksi kaunehiksi abessive kaunehetta kaunehitta instructive kaunehin comitative kaunehineh

References

• P. M. Zaykov (1999) Грамматика Карельского языка (фонетика и морфология) [Grammar of the Karelian language (phonetics and morphology)], →ISBN, pages 36-37