Jump to content

katkeileminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

katkeilla +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkɑtkei̯leminen/, [ˈkɑ̝t̪k̟e̞i̯ˌle̞mine̞n]
  • Rhymes: -eminen
  • Hyphenation(key): kat‧kei‧le‧mi‧nen

Noun

[edit]

katkeileminen

  1. verbal noun of katkeilla
    1. cutting, breaking (repeatedly)

Declension

[edit]
Inflection of katkeileminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative katkeileminen katkeilemiset
genitive katkeilemisen katkeilemisten
katkeilemisien
partitive katkeilemista katkeilemisia
illative katkeilemiseen katkeilemisiin
singular plural
nominative katkeileminen katkeilemiset
accusative nom. katkeileminen katkeilemiset
gen. katkeilemisen
genitive katkeilemisen katkeilemisten
katkeilemisien
partitive katkeilemista katkeilemisia
inessive katkeilemisessa katkeilemisissa
elative katkeilemisesta katkeilemisista
illative katkeilemiseen katkeilemisiin
adessive katkeilemisella katkeilemisilla
ablative katkeilemiselta katkeilemisilta
allative katkeilemiselle katkeilemisille
essive katkeilemisena katkeilemisina
translative katkeilemiseksi katkeilemisiksi
abessive katkeilemisetta katkeilemisitta
instructive katkeilemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of katkeileminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)