Jump to content

kantakieli

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kanta (stem) +‎ kieli (language)

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkɑntɑˌkie̯li/, [ˈkɑ̝n̪t̪ɑ̝ˌk̟ie̞̯li]
  • Rhymes: -ieli
  • Hyphenation(key): kanta‧kieli

Noun

[edit]

kantakieli

  1. protolanguage

Declension

[edit]
Inflection of kantakieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative kantakieli kantakielet
genitive kantakielen kantakielten
kantakielien
partitive kantakieltä kantakieliä
illative kantakieleen kantakieliin
singular plural
nominative kantakieli kantakielet
accusative nom. kantakieli kantakielet
gen. kantakielen
genitive kantakielen kantakielten
kantakielien
partitive kantakieltä kantakieliä
inessive kantakielessä kantakielissä
elative kantakielestä kantakielistä
illative kantakieleen kantakieliin
adessive kantakielellä kantakielillä
ablative kantakieleltä kantakieliltä
allative kantakielelle kantakielille
essive kantakielenä kantakielinä
translative kantakieleksi kantakieliksi
abessive kantakielettä kantakielittä
instructive kantakielin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kantakieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)

Hyponyms

[edit]

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]