kansalliskieli

Finnish

Etymology

kansallis- (“national”) +‎ kieli (“language”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑnsɑlːisˌkie̯li/, [ˈkɑ̝ns̠ɑ̝lːis̠ˌk̟ie̞̯li]
• Rhymes: -ieli
• Hyphenation^(key): kan‧sallis‧kieli

Noun

kansalliskieli

1. national language

Declension

Inflection of kansalliskieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)
nominative		kansalliskieli	kansalliskielet
genitive		kansalliskielen	kansalliskielten kansalliskielien
partitive		kansalliskieltä	kansalliskieliä
illative		kansalliskieleen	kansalliskieliin
		singular	plural
nominative		kansalliskieli	kansalliskielet
accusative	nom.	kansalliskieli	kansalliskielet
	gen.	kansalliskielen
genitive		kansalliskielen	kansalliskielten kansalliskielien
partitive		kansalliskieltä	kansalliskieliä
inessive		kansalliskielessä	kansalliskielissä
elative		kansalliskielestä	kansalliskielistä
illative		kansalliskieleen	kansalliskieliin
adessive		kansalliskielellä	kansalliskielillä
ablative		kansalliskieleltä	kansalliskieliltä
allative		kansalliskielelle	kansalliskielille
essive		kansalliskielenä	kansalliskielinä
translative		kansalliskieleksi	kansalliskieliksi
abessive		kansalliskielettä	kansalliskielittä
instructive		—	kansalliskielin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kansalliskieli (Kotus type 26/pieni, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kansalliskieleni kansalliskieleni accusative nom. kansalliskieleni kansalliskieleni gen. kansalliskieleni genitive kansalliskieleni kansalliskielteni kansalliskielieni partitive kansalliskieltäni kansalliskieliäni inessive kansalliskielessäni kansalliskielissäni elative kansalliskielestäni kansalliskielistäni illative kansalliskieleeni kansalliskieliini adessive kansalliskielelläni kansalliskielilläni ablative kansalliskieleltäni kansalliskieliltäni allative kansalliskielelleni kansalliskielilleni essive kansalliskielenäni kansalliskielinäni translative kansalliskielekseni kansalliskielikseni abessive kansalliskielettäni kansalliskielittäni instructive — — comitative — kansalliskielineni second-person singular possessor singular plural nominative kansalliskielesi kansalliskielesi accusative nom. kansalliskielesi kansalliskielesi gen. kansalliskielesi genitive kansalliskielesi kansalliskieltesi kansalliskieliesi partitive kansalliskieltäsi kansalliskieliäsi inessive kansalliskielessäsi kansalliskielissäsi elative kansalliskielestäsi kansalliskielistäsi illative kansalliskieleesi kansalliskieliisi adessive kansalliskielelläsi kansalliskielilläsi ablative kansalliskieleltäsi kansalliskieliltäsi allative kansalliskielellesi kansalliskielillesi essive kansalliskielenäsi kansalliskielinäsi translative kansalliskieleksesi kansalliskieliksesi abessive kansalliskielettäsi kansalliskielittäsi instructive — — comitative — kansalliskielinesi first-person plural possessor singular plural nominative kansalliskielemme kansalliskielemme accusative nom. kansalliskielemme kansalliskielemme gen. kansalliskielemme genitive kansalliskielemme kansalliskieltemme kansalliskieliemme partitive kansalliskieltämme kansalliskieliämme inessive kansalliskielessämme kansalliskielissämme elative kansalliskielestämme kansalliskielistämme illative kansalliskieleemme kansalliskieliimme adessive kansalliskielellämme kansalliskielillämme ablative kansalliskieleltämme kansalliskieliltämme allative kansalliskielellemme kansalliskielillemme essive kansalliskielenämme kansalliskielinämme translative kansalliskieleksemme kansalliskieliksemme abessive kansalliskielettämme kansalliskielittämme instructive — — comitative — kansalliskielinemme second-person plural possessor singular plural nominative kansalliskielenne kansalliskielenne accusative nom. kansalliskielenne kansalliskielenne gen. kansalliskielenne genitive kansalliskielenne kansalliskieltenne kansalliskielienne partitive kansalliskieltänne kansalliskieliänne inessive kansalliskielessänne kansalliskielissänne elative kansalliskielestänne kansalliskielistänne illative kansalliskieleenne kansalliskieliinne adessive kansalliskielellänne kansalliskielillänne ablative kansalliskieleltänne kansalliskieliltänne allative kansalliskielellenne kansalliskielillenne essive kansalliskielenänne kansalliskielinänne translative kansalliskieleksenne kansalliskieliksenne abessive kansalliskielettänne kansalliskielittänne instructive — — comitative — kansalliskielinenne third-person possessor singular plural nominative kansalliskielensä kansalliskielensä accusative nom. kansalliskielensä kansalliskielensä gen. kansalliskielensä genitive kansalliskielensä kansalliskieltensä kansalliskieliensä partitive kansalliskieltään kansalliskieltänsä kansalliskieliään kansalliskieliänsä inessive kansalliskielessään kansalliskielessänsä kansalliskielissään kansalliskielissänsä elative kansalliskielestään kansalliskielestänsä kansalliskielistään kansalliskielistänsä illative kansalliskieleensä kansalliskieliinsä adessive kansalliskielellään kansalliskielellänsä kansalliskielillään kansalliskielillänsä ablative kansalliskieleltään kansalliskieleltänsä kansalliskieliltään kansalliskieliltänsä allative kansalliskielelleen kansalliskielellensä kansalliskielilleen kansalliskielillensä essive kansalliskielenään kansalliskielenänsä kansalliskielinään kansalliskielinänsä translative kansalliskielekseen kansalliskieleksensä kansalliskielikseen kansalliskieliksensä abessive kansalliskielettään kansalliskielettänsä kansalliskielittään kansalliskielittänsä instructive — — comitative — kansalliskielineen kansalliskielinensä

Further reading

• “kansalliskieli”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02