kalkatus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kalkattaa +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkɑlkɑtus/, [ˈkɑ̝lkɑ̝t̪us̠]
  • Rhymes: -ɑlkɑtus
  • Hyphenation(key): kal‧ka‧tus

Noun

[edit]

kalkatus

  1. clanging, clattering

Declension

[edit]
Inflection of kalkatus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kalkatus kalkatukset
genitive kalkatuksen kalkatusten
kalkatuksien
partitive kalkatusta kalkatuksia
illative kalkatukseen kalkatuksiin
singular plural
nominative kalkatus kalkatukset
accusative nom. kalkatus kalkatukset
gen. kalkatuksen
genitive kalkatuksen kalkatusten
kalkatuksien
partitive kalkatusta kalkatuksia
inessive kalkatuksessa kalkatuksissa
elative kalkatuksesta kalkatuksista
illative kalkatukseen kalkatuksiin
adessive kalkatuksella kalkatuksilla
ablative kalkatukselta kalkatuksilta
allative kalkatukselle kalkatuksille
essive kalkatuksena kalkatuksina
translative kalkatukseksi kalkatuksiksi
abessive kalkatuksetta kalkatuksitta
instructive kalkatuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kalkatus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Further reading

[edit]