kaarti

Estonian

Noun

kaarti

1. partitive singular of kaart
2. illative singular of kaart

Finnish

Etymology

From Swedish garde (“guards”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑːrti/, [ˈkɑ̝ːrt̪i]
• Rhymes: -ɑːrti
• Hyphenation^(key): kaar‧ti

Noun

kaarti

1. guard (squad)

Declension

Inflection of kaarti (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		kaarti	kaartit
genitive		kaartin	kaartien
partitive		kaartia	kaarteja
illative		kaartiin	kaarteihin
		singular	plural
nominative		kaarti	kaartit
accusative	nom.	kaarti	kaartit
	gen.	kaartin
genitive		kaartin	kaartien
partitive		kaartia	kaarteja
inessive		kaartissa	kaarteissa
elative		kaartista	kaarteista
illative		kaartiin	kaarteihin
adessive		kaartilla	kaarteilla
ablative		kaartilta	kaarteilta
allative		kaartille	kaarteille
essive		kaartina	kaarteina
translative		kaartiksi	kaarteiksi
abessive		kaartitta	kaarteitta
instructive		—	kaartein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kaarti (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kaartini kaartini accusative nom. kaartini kaartini gen. kaartini genitive kaartini kaartieni partitive kaartiani kaartejani inessive kaartissani kaarteissani elative kaartistani kaarteistani illative kaartiini kaarteihini adessive kaartillani kaarteillani ablative kaartiltani kaarteiltani allative kaartilleni kaarteilleni essive kaartinani kaarteinani translative kaartikseni kaarteikseni abessive kaartittani kaarteittani instructive — — comitative — kaarteineni second-person singular possessor singular plural nominative kaartisi kaartisi accusative nom. kaartisi kaartisi gen. kaartisi genitive kaartisi kaartiesi partitive kaartiasi kaartejasi inessive kaartissasi kaarteissasi elative kaartistasi kaarteistasi illative kaartiisi kaarteihisi adessive kaartillasi kaarteillasi ablative kaartiltasi kaarteiltasi allative kaartillesi kaarteillesi essive kaartinasi kaarteinasi translative kaartiksesi kaarteiksesi abessive kaartittasi kaarteittasi instructive — — comitative — kaarteinesi first-person plural possessor singular plural nominative kaartimme kaartimme accusative nom. kaartimme kaartimme gen. kaartimme genitive kaartimme kaartiemme partitive kaartiamme kaartejamme inessive kaartissamme kaarteissamme elative kaartistamme kaarteistamme illative kaartiimme kaarteihimme adessive kaartillamme kaarteillamme ablative kaartiltamme kaarteiltamme allative kaartillemme kaarteillemme essive kaartinamme kaarteinamme translative kaartiksemme kaarteiksemme abessive kaartittamme kaarteittamme instructive — — comitative — kaarteinemme second-person plural possessor singular plural nominative kaartinne kaartinne accusative nom. kaartinne kaartinne gen. kaartinne genitive kaartinne kaartienne partitive kaartianne kaartejanne inessive kaartissanne kaarteissanne elative kaartistanne kaarteistanne illative kaartiinne kaarteihinne adessive kaartillanne kaarteillanne ablative kaartiltanne kaarteiltanne allative kaartillenne kaarteillenne essive kaartinanne kaarteinanne translative kaartiksenne kaarteiksenne abessive kaartittanne kaarteittanne instructive — — comitative — kaarteinenne third-person possessor singular plural nominative kaartinsa kaartinsa accusative nom. kaartinsa kaartinsa gen. kaartinsa genitive kaartinsa kaartiensa partitive kaartiaan kaartiansa kaartejaan kaartejansa inessive kaartissaan kaartissansa kaarteissaan kaarteissansa elative kaartistaan kaartistansa kaarteistaan kaarteistansa illative kaartiinsa kaarteihinsa adessive kaartillaan kaartillansa kaarteillaan kaarteillansa ablative kaartiltaan kaartiltansa kaarteiltaan kaarteiltansa allative kaartilleen kaartillensa kaarteilleen kaarteillensa essive kaartinaan kaartinansa kaarteinaan kaarteinansa translative kaartikseen kaartiksensa kaarteikseen kaarteiksensa abessive kaartittaan kaartittansa kaarteittaan kaarteittansa instructive — — comitative — kaarteineen kaarteinensa

Derived terms

• kaartilainen

 

compounds

• henkikaarti
• henkivartiokaarti
• kaartindivisioona
• kaartinjääkäri
• Kaartinkaupunki
• kaartinupseeri
• kansalliskaarti
• käpykaarti
• kärkikaarti
• metsäkaarti
• näyttelijäkaarti
• punakaarti
• sveitsiläiskaarti
• valkokaarti

 

Further reading

• “kaarti”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• -kratia, Karita, irkata, kairat, kitara, raakit