Jump to content

kaakkoinen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

kaakko +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkɑːkːoi̯nen/, [ˈkɑ̝ːkːo̞i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑːkːoinen
  • Hyphenation(key): kaak‧koi‧nen

Adjective

[edit]

kaakkoinen (comparative kaakkoisempi, superlative kaakkoisin)

  1. southeastern

Declension

[edit]
Inflection of kaakkoinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kaakkoinen kaakkoiset
genitive kaakkoisen kaakkoisten
kaakkoisien
partitive kaakkoista kaakkoisia
illative kaakkoiseen kaakkoisiin
singular plural
nominative kaakkoinen kaakkoiset
accusative nom. kaakkoinen kaakkoiset
gen. kaakkoisen
genitive kaakkoisen kaakkoisten
kaakkoisien
partitive kaakkoista kaakkoisia
inessive kaakkoisessa kaakkoisissa
elative kaakkoisesta kaakkoisista
illative kaakkoiseen kaakkoisiin
adessive kaakkoisella kaakkoisilla
ablative kaakkoiselta kaakkoisilta
allative kaakkoiselle kaakkoisille
essive kaakkoisena kaakkoisina
translative kaakkoiseksi kaakkoisiksi
abessive kaakkoisetta kaakkoisitta
instructive kaakkoisin
comitative kaakkoisine
Possessive forms of kaakkoinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Antonyms

[edit]

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]