Jump to content

kölillinen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

köli +‎ -llinen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈkølilːinen/, [ˈk̟ø̞lilˌline̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Hyphenation(key): kö‧lil‧li‧nen

Adjective

[edit]

kölillinen

  1. keeled, with a keel

Declension

[edit]
Inflection of kölillinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kölillinen kölilliset
genitive kölillisen kölillisten
kölillisien
partitive kölillistä kölillisiä
illative kölilliseen kölillisiin
singular plural
nominative kölillinen kölilliset
accusative nom. kölillinen kölilliset
gen. kölillisen
genitive kölillisen kölillisten
kölillisien
partitive kölillistä kölillisiä
inessive kölillisessä kölillisissä
elative kölillisestä kölillisistä
illative kölilliseen kölillisiin
adessive kölillisellä kölillisillä
ablative kölilliseltä kölillisiltä
allative kölilliselle kölillisille
essive kölillisenä kölillisinä
translative kölilliseksi kölillisiksi
abessive kölillisettä kölillisittä
instructive kölillisin
comitative kölillisine
Possessive forms of kölillinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Further reading

[edit]