jakautuminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

jakautua +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈjɑkɑu̯tuminen/, [ˈjɑ̝kɑ̝u̯ˌt̪umine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Hyphenation(key): ja‧kau‧tu‧mi‧nen

Noun

[edit]

jakautuminen

  1. verbal noun of jakautua
    1. division, dividing (becoming divided)
    2. fission

Declension

[edit]
Inflection of jakautuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative jakautuminen jakautumiset
genitive jakautumisen jakautumisten
jakautumisien
partitive jakautumista jakautumisia
illative jakautumiseen jakautumisiin
singular plural
nominative jakautuminen jakautumiset
accusative nom. jakautuminen jakautumiset
gen. jakautumisen
genitive jakautumisen jakautumisten
jakautumisien
partitive jakautumista jakautumisia
inessive jakautumisessa jakautumisissa
elative jakautumisesta jakautumisista
illative jakautumiseen jakautumisiin
adessive jakautumisella jakautumisilla
ablative jakautumiselta jakautumisilta
allative jakautumiselle jakautumisille
essive jakautumisena jakautumisina
translative jakautumiseksi jakautumisiksi
abessive jakautumisetta jakautumisitta
instructive jakautumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of jakautuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

Synonyms

[edit]

Derived terms

[edit]
compounds