Jump to content

järkevöittää

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

järkev- +‎ -öittää

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈjærkeʋøi̯tːæːˣ/, [ˈjærk̟e̞ˌʋø̞i̯t̪ːæː(ʔ)]
  • Rhymes: -øitːæː
  • Hyphenation(key): jär‧ke‧vöit‧tää

Verb

[edit]

järkevöittää

  1. (transitive) To make sensible, to make rational, to rationalize.

Conjugation

[edit]
Inflection of järkevöittää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. järkevöitän en järkevöitä 1st sing. olen järkevöittänyt en ole järkevöittänyt
2nd sing. järkevöität et järkevöitä 2nd sing. olet järkevöittänyt et ole järkevöittänyt
3rd sing. järkevöittää ei järkevöitä 3rd sing. on järkevöittänyt ei ole järkevöittänyt
1st plur. järkevöitämme emme järkevöitä 1st plur. olemme järkevöittäneet emme ole järkevöittäneet
2nd plur. järkevöitätte ette järkevöitä 2nd plur. olette järkevöittäneet ette ole järkevöittäneet
3rd plur. järkevöittävät eivät järkevöitä 3rd plur. ovat järkevöittäneet eivät ole järkevöittäneet
passive järkevöitetään ei järkevöitetä passive on järkevöitetty ei ole järkevöitetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. järkevöitin en järkevöittänyt 1st sing. olin järkevöittänyt en ollut järkevöittänyt
2nd sing. järkevöitit et järkevöittänyt 2nd sing. olit järkevöittänyt et ollut järkevöittänyt
3rd sing. järkevöitti ei järkevöittänyt 3rd sing. oli järkevöittänyt ei ollut järkevöittänyt
1st plur. järkevöitimme emme järkevöittäneet 1st plur. olimme järkevöittäneet emme olleet järkevöittäneet
2nd plur. järkevöititte ette järkevöittäneet 2nd plur. olitte järkevöittäneet ette olleet järkevöittäneet
3rd plur. järkevöittivät eivät järkevöittäneet 3rd plur. olivat järkevöittäneet eivät olleet järkevöittäneet
passive järkevöitettiin ei järkevöitetty passive oli järkevöitetty ei ollut järkevöitetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. järkevöittäisin en järkevöittäisi 1st sing. olisin järkevöittänyt en olisi järkevöittänyt
2nd sing. järkevöittäisit et järkevöittäisi 2nd sing. olisit järkevöittänyt et olisi järkevöittänyt
3rd sing. järkevöittäisi ei järkevöittäisi 3rd sing. olisi järkevöittänyt ei olisi järkevöittänyt
1st plur. järkevöittäisimme emme järkevöittäisi 1st plur. olisimme järkevöittäneet emme olisi järkevöittäneet
2nd plur. järkevöittäisitte ette järkevöittäisi 2nd plur. olisitte järkevöittäneet ette olisi järkevöittäneet
3rd plur. järkevöittäisivät eivät järkevöittäisi 3rd plur. olisivat järkevöittäneet eivät olisi järkevöittäneet
passive järkevöitettäisiin ei järkevöitettäisi passive olisi järkevöitetty ei olisi järkevöitetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. järkevöitä älä järkevöitä 2nd sing.
3rd sing. järkevöittäköön älköön järkevöittäkö 3rd sing. olkoon järkevöittänyt älköön olko järkevöittänyt
1st plur. järkevöittäkäämme älkäämme järkevöittäkö 1st plur.
2nd plur. järkevöittäkää älkää järkevöittäkö 2nd plur.
3rd plur. järkevöittäkööt älkööt järkevöittäkö 3rd plur. olkoot järkevöittäneet älkööt olko järkevöittäneet
passive järkevöitettäköön älköön järkevöitettäkö passive olkoon järkevöitetty älköön olko järkevöitetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. järkevöittänen en järkevöittäne 1st sing. lienen järkevöittänyt en liene järkevöittänyt
2nd sing. järkevöittänet et järkevöittäne 2nd sing. lienet järkevöittänyt et liene järkevöittänyt
3rd sing. järkevöittänee ei järkevöittäne 3rd sing. lienee järkevöittänyt ei liene järkevöittänyt
1st plur. järkevöittänemme emme järkevöittäne 1st plur. lienemme järkevöittäneet emme liene järkevöittäneet
2nd plur. järkevöittänette ette järkevöittäne 2nd plur. lienette järkevöittäneet ette liene järkevöittäneet
3rd plur. järkevöittänevät eivät järkevöittäne 3rd plur. lienevät järkevöittäneet eivät liene järkevöittäneet
passive järkevöitettäneen ei järkevöitettäne passive lienee järkevöitetty ei liene järkevöitetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st järkevöittää present järkevöittävä järkevöitettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st järkevöittääkseni järkevöittääksemme
2nd järkevöittääksesi järkevöittääksenne
3rd järkevöittääkseen
järkevöittääksensä
past järkevöittänyt järkevöitetty
2nd inessive2 järkevöittäessä järkevöitettäessä agent4 järkevöittämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st järkevöittäessäni järkevöittäessämme
2nd järkevöittäessäsi järkevöittäessänne
3rd järkevöittäessään
järkevöittäessänsä
negative järkevöittämätön
instructive järkevöittäen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form järkevöittää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive järkevöittämässä
elative järkevöittämästä
illative järkevöittämään
adessive järkevöittämällä
abessive järkevöittämättä
instructive järkevöittämän järkevöitettämän
4th3 verbal noun järkevöittäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st järkevöittämäisilläni järkevöittämäisillämme
2nd järkevöittämäisilläsi järkevöittämäisillänne
3rd järkevöittämäisillään
järkevöittämäisillänsä

Further reading

[edit]