jälttää

Finnish

Etymology

jälsi +‎ -tää

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈjæltːæːˣ/, [ˈjæl̪t̪ːæː(ʔ)]
• Rhymes: -æltːæː
• Syllabification^(key): jält‧tää

Verb

jälttää

1. to scrape, especially to scrape the surface of a root vegetable for food

   Äiti jälttää porkkanaa lapselleen.

   The mother scrapes carrot for her baby.

Conjugation

Inflection of jälttää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jältän	en jältä	1st sing.	olen jälttänyt	en ole jälttänyt
2nd sing.		jältät	et jältä	2nd sing.	olet jälttänyt	et ole jälttänyt
3rd sing.		jälttää	ei jältä	3rd sing.	on jälttänyt	ei ole jälttänyt
1st plur.		jältämme	emme jältä	1st plur.	olemme jälttäneet	emme ole jälttäneet
2nd plur.		jältätte	ette jältä	2nd plur.	olette jälttäneet	ette ole jälttäneet
3rd plur.		jälttävät	eivät jältä	3rd plur.	ovat jälttäneet	eivät ole jälttäneet
passive		jältetään	ei jältetä	passive	on jältetty	ei ole jältetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jältin	en jälttänyt	1st sing.	olin jälttänyt	en ollut jälttänyt
2nd sing.		jältit	et jälttänyt	2nd sing.	olit jälttänyt	et ollut jälttänyt
3rd sing.		jältti	ei jälttänyt	3rd sing.	oli jälttänyt	ei ollut jälttänyt
1st plur.		jältimme	emme jälttäneet	1st plur.	olimme jälttäneet	emme olleet jälttäneet
2nd plur.		jältitte	ette jälttäneet	2nd plur.	olitte jälttäneet	ette olleet jälttäneet
3rd plur.		jälttivät	eivät jälttäneet	3rd plur.	olivat jälttäneet	eivät olleet jälttäneet
passive		jältettiin	ei jältetty	passive	oli jältetty	ei ollut jältetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jälttäisin	en jälttäisi	1st sing.	olisin jälttänyt	en olisi jälttänyt
2nd sing.		jälttäisit	et jälttäisi	2nd sing.	olisit jälttänyt	et olisi jälttänyt
3rd sing.		jälttäisi	ei jälttäisi	3rd sing.	olisi jälttänyt	ei olisi jälttänyt
1st plur.		jälttäisimme	emme jälttäisi	1st plur.	olisimme jälttäneet	emme olisi jälttäneet
2nd plur.		jälttäisitte	ette jälttäisi	2nd plur.	olisitte jälttäneet	ette olisi jälttäneet
3rd plur.		jälttäisivät	eivät jälttäisi	3rd plur.	olisivat jälttäneet	eivät olisi jälttäneet
passive		jältettäisiin	ei jältettäisi	passive	olisi jältetty	ei olisi jältetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		jältä	älä jältä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		jälttäköön	älköön jälttäkö	3rd sing.	olkoon jälttänyt	älköön olko jälttänyt
1st plur.		jälttäkäämme	älkäämme jälttäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		jälttäkää	älkää jälttäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		jälttäkööt	älkööt jälttäkö	3rd plur.	olkoot jälttäneet	älkööt olko jälttäneet
passive		jältettäköön	älköön jältettäkö	passive	olkoon jältetty	älköön olko jältetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		jälttänen	en jälttäne	1st sing.	lienen jälttänyt	en liene jälttänyt
2nd sing.		jälttänet	et jälttäne	2nd sing.	lienet jälttänyt	et liene jälttänyt
3rd sing.		jälttänee	ei jälttäne	3rd sing.	lienee jälttänyt	ei liene jälttänyt
1st plur.		jälttänemme	emme jälttäne	1st plur.	lienemme jälttäneet	emme liene jälttäneet
2nd plur.		jälttänette	ette jälttäne	2nd plur.	lienette jälttäneet	ette liene jälttäneet
3rd plur.		jälttänevät	eivät jälttäne	3rd plur.	lienevät jälttäneet	eivät liene jälttäneet
passive		jältettäneen	ei jältettäne	passive	lienee jältetty	ei liene jältetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		jälttää		present	jälttävä	jältettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st jälttääkseni jälttääksemme 2nd jälttääksesi jälttääksenne 3rd jälttääkseen jälttääksensä		past	jälttänyt	jältetty
2nd	inessive2	jälttäessä	jältettäessä	agent4	jälttämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st jälttäessäni jälttäessämme 2nd jälttäessäsi jälttäessänne 3rd jälttäessään jälttäessänsä		negative	jälttämätön
	instructive	jälttäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form jälttää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	jälttämässä	—
	elative	jälttämästä	—
	illative	jälttämään	—
	adessive	jälttämällä	—
	abessive	jälttämättä	—
	instructive	jälttämän	jältettämän
4th3	verbal noun	jälttäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st jälttämäisilläni jälttämäisillämme 2nd jälttämäisilläsi jälttämäisillänne 3rd jälttämäisillään jälttämäisillänsä

Related terms

• jälsi