Jump to content

itsetoiminen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

itse- +‎ toimi +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈitse(ˣ)ˌtoi̯minen/, [ˈits̠e̞(t̪̚)ˌt̪o̞i̯mine̞n]
  • Rhymes: -oiminen
  • Hyphenation(key): itse‧toimi‧nen

Adjective

[edit]

itsetoiminen (comparative itsetoimisempi, superlative itsetoimisin)

  1. automatic

Declension

[edit]
Inflection of itsetoiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative itsetoiminen itsetoimiset
genitive itsetoimisen itsetoimisten
itsetoimisien
partitive itsetoimista itsetoimisia
illative itsetoimiseen itsetoimisiin
singular plural
nominative itsetoiminen itsetoimiset
accusative nom. itsetoiminen itsetoimiset
gen. itsetoimisen
genitive itsetoimisen itsetoimisten
itsetoimisien
partitive itsetoimista itsetoimisia
inessive itsetoimisessa itsetoimisissa
elative itsetoimisesta itsetoimisista
illative itsetoimiseen itsetoimisiin
adessive itsetoimisella itsetoimisilla
ablative itsetoimiselta itsetoimisilta
allative itsetoimiselle itsetoimisille
essive itsetoimisena itsetoimisina
translative itsetoimiseksi itsetoimisiksi
abessive itsetoimisetta itsetoimisitta
instructive itsetoimisin
comitative itsetoimisine
Possessive forms of itsetoiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.