irvistellä

Finnish

Etymology

From irvistää +‎ -ella.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈirʋistelːæˣ/, [ˈirʋis̠ˌte̞lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -elːæ
• Hyphenation^(key): ir‧vis‧tel‧lä

Verb

irvistellä

1. (intransitive) To grimace.

Conjugation

Inflection of irvistellä (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		irvistelen	en irvistele	1st sing.	olen irvistellyt	en ole irvistellyt
2nd sing.		irvistelet	et irvistele	2nd sing.	olet irvistellyt	et ole irvistellyt
3rd sing.		irvistelee	ei irvistele	3rd sing.	on irvistellyt	ei ole irvistellyt
1st plur.		irvistelemme	emme irvistele	1st plur.	olemme irvistelleet	emme ole irvistelleet
2nd plur.		irvistelette	ette irvistele	2nd plur.	olette irvistelleet	ette ole irvistelleet
3rd plur.		irvistelevät	eivät irvistele	3rd plur.	ovat irvistelleet	eivät ole irvistelleet
passive		irvistellään	ei irvistellä	passive	on irvistelty	ei ole irvistelty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		irvistelin	en irvistellyt	1st sing.	olin irvistellyt	en ollut irvistellyt
2nd sing.		irvistelit	et irvistellyt	2nd sing.	olit irvistellyt	et ollut irvistellyt
3rd sing.		irvisteli	ei irvistellyt	3rd sing.	oli irvistellyt	ei ollut irvistellyt
1st plur.		irvistelimme	emme irvistelleet	1st plur.	olimme irvistelleet	emme olleet irvistelleet
2nd plur.		irvistelitte	ette irvistelleet	2nd plur.	olitte irvistelleet	ette olleet irvistelleet
3rd plur.		irvistelivät	eivät irvistelleet	3rd plur.	olivat irvistelleet	eivät olleet irvistelleet
passive		irvisteltiin	ei irvistelty	passive	oli irvistelty	ei ollut irvistelty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		irvistelisin	en irvistelisi	1st sing.	olisin irvistellyt	en olisi irvistellyt
2nd sing.		irvistelisit	et irvistelisi	2nd sing.	olisit irvistellyt	et olisi irvistellyt
3rd sing.		irvistelisi	ei irvistelisi	3rd sing.	olisi irvistellyt	ei olisi irvistellyt
1st plur.		irvistelisimme	emme irvistelisi	1st plur.	olisimme irvistelleet	emme olisi irvistelleet
2nd plur.		irvistelisitte	ette irvistelisi	2nd plur.	olisitte irvistelleet	ette olisi irvistelleet
3rd plur.		irvistelisivät	eivät irvistelisi	3rd plur.	olisivat irvistelleet	eivät olisi irvistelleet
passive		irvisteltäisiin	ei irvisteltäisi	passive	olisi irvistelty	ei olisi irvistelty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		irvistele	älä irvistele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		irvistelköön	älköön irvistelkö	3rd sing.	olkoon irvistellyt	älköön olko irvistellyt
1st plur.		irvistelkäämme	älkäämme irvistelkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		irvistelkää	älkää irvistelkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		irvistelkööt	älkööt irvistelkö	3rd plur.	olkoot irvistelleet	älkööt olko irvistelleet
passive		irvisteltäköön	älköön irvisteltäkö	passive	olkoon irvistelty	älköön olko irvistelty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		irvistellen	en irvistelle	1st sing.	lienen irvistellyt	en liene irvistellyt
2nd sing.		irvistellet	et irvistelle	2nd sing.	lienet irvistellyt	et liene irvistellyt
3rd sing.		irvistellee	ei irvistelle	3rd sing.	lienee irvistellyt	ei liene irvistellyt
1st plur.		irvistellemme	emme irvistelle	1st plur.	lienemme irvistelleet	emme liene irvistelleet
2nd plur.		irvistellette	ette irvistelle	2nd plur.	lienette irvistelleet	ette liene irvistelleet
3rd plur.		irvistellevät	eivät irvistelle	3rd plur.	lienevät irvistelleet	eivät liene irvistelleet
passive		irvisteltäneen	ei irvisteltäne	passive	lienee irvistelty	ei liene irvistelty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		irvistellä		present	irvistelevä	irvisteltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st irvistelläkseni irvistelläksemme 2nd irvistelläksesi irvistelläksenne 3rd irvistelläkseen irvistelläksensä		past	irvistellyt	irvistelty
2nd	inessive2	irvistellessä	irvisteltäessä	agent4	irvistelemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st irvistellessäni irvistellessämme 2nd irvistellessäsi irvistellessänne 3rd irvistellessään irvistellessänsä		negative	irvistelemätön
	instructive	irvistellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	irvistelemässä	—
	elative	irvistelemästä	—
	illative	irvistelemään	—
	adessive	irvistelemällä	—
	abessive	irvistelemättä	—
	instructive	irvistelemän	irvisteltämän
4th3	verbal noun	irvisteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st irvistelemäisilläni irvistelemäisillämme 2nd irvistelemäisilläsi irvistelemäisillänne 3rd irvistelemäisillään irvistelemäisillänsä

Derived terms

• irvistelijä
• irvistely

 

Further reading

• “irvistellä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02