irtolaisuus

Finnish

Etymology

irtolainen +‎ -uus

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈirtolɑi̯suːs/, [ˈirt̪o̞ˌlɑ̝i̯s̠uːs̠]
• Rhymes: -ɑisuːs
• Hyphenation^(key): ir‧to‧lai‧suus

Noun

irtolaisuus

1. (law, historical) vagrancy

Declension

Inflection of irtolaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative		irtolaisuus	irtolaisuudet
genitive		irtolaisuuden	irtolaisuuksien
partitive		irtolaisuutta	irtolaisuuksia
illative		irtolaisuuteen	irtolaisuuksiin
		singular	plural
nominative		irtolaisuus	irtolaisuudet
accusative	nom.	irtolaisuus	irtolaisuudet
	gen.	irtolaisuuden
genitive		irtolaisuuden	irtolaisuuksien
partitive		irtolaisuutta	irtolaisuuksia
inessive		irtolaisuudessa	irtolaisuuksissa
elative		irtolaisuudesta	irtolaisuuksista
illative		irtolaisuuteen	irtolaisuuksiin
adessive		irtolaisuudella	irtolaisuuksilla
ablative		irtolaisuudelta	irtolaisuuksilta
allative		irtolaisuudelle	irtolaisuuksille
essive		irtolaisuutena	irtolaisuuksina
translative		irtolaisuudeksi	irtolaisuuksiksi
abessive		irtolaisuudetta	irtolaisuuksitta
instructive		—	irtolaisuuksin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of irtolaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative irtolaisuuteni irtolaisuuteni accusative nom. irtolaisuuteni irtolaisuuteni gen. irtolaisuuteni genitive irtolaisuuteni irtolaisuuksieni partitive irtolaisuuttani irtolaisuuksiani inessive irtolaisuudessani irtolaisuuksissani elative irtolaisuudestani irtolaisuuksistani illative irtolaisuuteeni irtolaisuuksiini adessive irtolaisuudellani irtolaisuuksillani ablative irtolaisuudeltani irtolaisuuksiltani allative irtolaisuudelleni irtolaisuuksilleni essive irtolaisuutenani irtolaisuuksinani translative irtolaisuudekseni irtolaisuuksikseni abessive irtolaisuudettani irtolaisuuksittani instructive — — comitative — irtolaisuuksineni second-person singular possessor singular plural nominative irtolaisuutesi irtolaisuutesi accusative nom. irtolaisuutesi irtolaisuutesi gen. irtolaisuutesi genitive irtolaisuutesi irtolaisuuksiesi partitive irtolaisuuttasi irtolaisuuksiasi inessive irtolaisuudessasi irtolaisuuksissasi elative irtolaisuudestasi irtolaisuuksistasi illative irtolaisuuteesi irtolaisuuksiisi adessive irtolaisuudellasi irtolaisuuksillasi ablative irtolaisuudeltasi irtolaisuuksiltasi allative irtolaisuudellesi irtolaisuuksillesi essive irtolaisuutenasi irtolaisuuksinasi translative irtolaisuudeksesi irtolaisuuksiksesi abessive irtolaisuudettasi irtolaisuuksittasi instructive — — comitative — irtolaisuuksinesi first-person plural possessor singular plural nominative irtolaisuutemme irtolaisuutemme accusative nom. irtolaisuutemme irtolaisuutemme gen. irtolaisuutemme genitive irtolaisuutemme irtolaisuuksiemme partitive irtolaisuuttamme irtolaisuuksiamme inessive irtolaisuudessamme irtolaisuuksissamme elative irtolaisuudestamme irtolaisuuksistamme illative irtolaisuuteemme irtolaisuuksiimme adessive irtolaisuudellamme irtolaisuuksillamme ablative irtolaisuudeltamme irtolaisuuksiltamme allative irtolaisuudellemme irtolaisuuksillemme essive irtolaisuutenamme irtolaisuuksinamme translative irtolaisuudeksemme irtolaisuuksiksemme abessive irtolaisuudettamme irtolaisuuksittamme instructive — — comitative — irtolaisuuksinemme second-person plural possessor singular plural nominative irtolaisuutenne irtolaisuutenne accusative nom. irtolaisuutenne irtolaisuutenne gen. irtolaisuutenne genitive irtolaisuutenne irtolaisuuksienne partitive irtolaisuuttanne irtolaisuuksianne inessive irtolaisuudessanne irtolaisuuksissanne elative irtolaisuudestanne irtolaisuuksistanne illative irtolaisuuteenne irtolaisuuksiinne adessive irtolaisuudellanne irtolaisuuksillanne ablative irtolaisuudeltanne irtolaisuuksiltanne allative irtolaisuudellenne irtolaisuuksillenne essive irtolaisuutenanne irtolaisuuksinanne translative irtolaisuudeksenne irtolaisuuksiksenne abessive irtolaisuudettanne irtolaisuuksittanne instructive — — comitative — irtolaisuuksinenne third-person possessor singular plural nominative irtolaisuutensa irtolaisuutensa accusative nom. irtolaisuutensa irtolaisuutensa gen. irtolaisuutensa genitive irtolaisuutensa irtolaisuuksiensa partitive irtolaisuuttaan irtolaisuuttansa irtolaisuuksiaan irtolaisuuksiansa inessive irtolaisuudessaan irtolaisuudessansa irtolaisuuksissaan irtolaisuuksissansa elative irtolaisuudestaan irtolaisuudestansa irtolaisuuksistaan irtolaisuuksistansa illative irtolaisuuteensa irtolaisuuksiinsa adessive irtolaisuudellaan irtolaisuudellansa irtolaisuuksillaan irtolaisuuksillansa ablative irtolaisuudeltaan irtolaisuudeltansa irtolaisuuksiltaan irtolaisuuksiltansa allative irtolaisuudelleen irtolaisuudellensa irtolaisuuksilleen irtolaisuuksillensa essive irtolaisuutenaan irtolaisuutenansa irtolaisuuksinaan irtolaisuuksinansa translative irtolaisuudekseen irtolaisuudeksensa irtolaisuuksikseen irtolaisuuksiksensa abessive irtolaisuudettaan irtolaisuudettansa irtolaisuuksittaan irtolaisuuksittansa instructive — — comitative — irtolaisuuksineen irtolaisuuksinensa