innota

Finnish

Etymology

inno- +‎ -ta.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈinːotɑˣ/, [ˈinːo̞t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -inːotɑ
• Hyphenation^(key): in‧no‧ta

Verb

innota

1. To enthuse overly.

Conjugation

Inflection of innota (Kotus type 74*J/katketa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		intoan	en intoa	1st sing.	olen innonnut	en ole innonnut
2nd sing.		intoat	et intoa	2nd sing.	olet innonnut	et ole innonnut
3rd sing.		intoaa	ei intoa	3rd sing.	on innonnut	ei ole innonnut
1st plur.		intoamme	emme intoa	1st plur.	olemme innonneet	emme ole innonneet
2nd plur.		intoatte	ette intoa	2nd plur.	olette innonneet	ette ole innonneet
3rd plur.		intoavat	eivät intoa	3rd plur.	ovat innonneet	eivät ole innonneet
passive		innotaan	ei innota	passive	on innottu	ei ole innottu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		intosin	en innonnut	1st sing.	olin innonnut	en ollut innonnut
2nd sing.		intosit	et innonnut	2nd sing.	olit innonnut	et ollut innonnut
3rd sing.		intosi	ei innonnut	3rd sing.	oli innonnut	ei ollut innonnut
1st plur.		intosimme	emme innonneet	1st plur.	olimme innonneet	emme olleet innonneet
2nd plur.		intositte	ette innonneet	2nd plur.	olitte innonneet	ette olleet innonneet
3rd plur.		intosivat	eivät innonneet	3rd plur.	olivat innonneet	eivät olleet innonneet
passive		innottiin	ei innottu	passive	oli innottu	ei ollut innottu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		intoaisin intoisin	en intoaisi en intoisi	1st sing.	olisin innonnut	en olisi innonnut
2nd sing.		intoaisit intoisit	et intoaisi et intoisi	2nd sing.	olisit innonnut	et olisi innonnut
3rd sing.		intoaisi intoisi	ei intoaisi ei intoisi	3rd sing.	olisi innonnut	ei olisi innonnut
1st plur.		intoaisimme intoisimme	emme intoaisi emme intoisi	1st plur.	olisimme innonneet	emme olisi innonneet
2nd plur.		intoaisitte intoisitte	ette intoaisi ette intoisi	2nd plur.	olisitte innonneet	ette olisi innonneet
3rd plur.		intoaisivat intoisivat	eivät intoaisi eivät intoisi	3rd plur.	olisivat innonneet	eivät olisi innonneet
passive		innottaisiin	ei innottaisi	passive	olisi innottu	ei olisi innottu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		intoa	älä intoa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		innotkoon	älköön innotko	3rd sing.	olkoon innonnut	älköön olko innonnut
1st plur.		innotkaamme	älkäämme innotko	1st plur.	—	—
2nd plur.		innotkaa	älkää innotko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		innotkoot	älkööt innotko	3rd plur.	olkoot innonneet	älkööt olko innonneet
passive		innottakoon	älköön innottako	passive	olkoon innottu	älköön olko innottu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		innonnen	en innonne	1st sing.	lienen innonnut	en liene innonnut
2nd sing.		innonnet	et innonne	2nd sing.	lienet innonnut	et liene innonnut
3rd sing.		innonnee	ei innonne	3rd sing.	lienee innonnut	ei liene innonnut
1st plur.		innonnemme	emme innonne	1st plur.	lienemme innonneet	emme liene innonneet
2nd plur.		innonnette	ette innonne	2nd plur.	lienette innonneet	ette liene innonneet
3rd plur.		innonnevat	eivät innonne	3rd plur.	lienevät innonneet	eivät liene innonneet
passive		innottaneen	ei innottane	passive	lienee innottu	ei liene innottu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		innota		present	intoava	innottava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st innotakseni innotaksemme 2nd innotaksesi innotaksenne 3rd innotakseen innotaksensa		past	innonnut	innottu
2nd	inessive2	innotessa	innottaessa	agent4	intoama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st innotessani innotessamme 2nd innotessasi innotessanne 3rd innotessaan innotessansa		negative	intoamaton
	instructive	innoten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	intoamassa	—
	elative	intoamasta	—
	illative	intoamaan	—
	adessive	intoamalla	—
	abessive	intoamatta	—
	instructive	intoaman	innottaman
4th3	verbal noun	intoaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st intoamaisillani intoamaisillamme 2nd intoamaisillasi intoamaisillanne 3rd intoamaisillaan intoamaisillansa

Further reading

• “innota”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• annoit, intona, tonnia

Spanish

Adjective

innota f

1. feminine singular of innoto