impulsiivinen

Finnish

Etymology

Latin impulsīvus +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈimpulsiːʋinen/, [ˈimpulˌs̠iːʋine̞n]
• Rhymes: -iːʋinen
• Hyphenation^(key): im‧pul‧sii‧vi‧nen

Adjective

impulsiivinen (comparative impulsiivisempi, superlative impulsiivisin)

1. impulsive

Declension

Inflection of impulsiivinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		impulsiivinen	impulsiiviset
genitive		impulsiivisen	impulsiivisten impulsiivisien
partitive		impulsiivista	impulsiivisia
illative		impulsiiviseen	impulsiivisiin
		singular	plural
nominative		impulsiivinen	impulsiiviset
accusative	nom.	impulsiivinen	impulsiiviset
	gen.	impulsiivisen
genitive		impulsiivisen	impulsiivisten impulsiivisien
partitive		impulsiivista	impulsiivisia
inessive		impulsiivisessa	impulsiivisissa
elative		impulsiivisesta	impulsiivisista
illative		impulsiiviseen	impulsiivisiin
adessive		impulsiivisella	impulsiivisilla
ablative		impulsiiviselta	impulsiivisilta
allative		impulsiiviselle	impulsiivisille
essive		impulsiivisena	impulsiivisina
translative		impulsiiviseksi	impulsiivisiksi
abessive		impulsiivisetta	impulsiivisitta
instructive		—	impulsiivisin
comitative		—	impulsiivisine

Possessive forms of impulsiivinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative impulsiiviseni impulsiiviseni accusative nom. impulsiiviseni impulsiiviseni gen. impulsiiviseni genitive impulsiiviseni impulsiivisteni impulsiivisieni partitive impulsiivistani impulsiivisiani inessive impulsiivisessani impulsiivisissani elative impulsiivisestani impulsiivisistani illative impulsiiviseeni impulsiivisiini adessive impulsiivisellani impulsiivisillani ablative impulsiiviseltani impulsiivisiltani allative impulsiiviselleni impulsiivisilleni essive impulsiivisenani impulsiivisinani translative impulsiivisekseni impulsiivisikseni abessive impulsiivisettani impulsiivisittani instructive — — comitative — impulsiivisineni second-person singular possessor singular plural nominative impulsiivisesi impulsiivisesi accusative nom. impulsiivisesi impulsiivisesi gen. impulsiivisesi genitive impulsiivisesi impulsiivistesi impulsiivisiesi partitive impulsiivistasi impulsiivisiasi inessive impulsiivisessasi impulsiivisissasi elative impulsiivisestasi impulsiivisistasi illative impulsiiviseesi impulsiivisiisi adessive impulsiivisellasi impulsiivisillasi ablative impulsiiviseltasi impulsiivisiltasi allative impulsiivisellesi impulsiivisillesi essive impulsiivisenasi impulsiivisinasi translative impulsiiviseksesi impulsiivisiksesi abessive impulsiivisettasi impulsiivisittasi instructive — — comitative — impulsiivisinesi first-person plural possessor singular plural nominative impulsiivisemme impulsiivisemme accusative nom. impulsiivisemme impulsiivisemme gen. impulsiivisemme genitive impulsiivisemme impulsiivistemme impulsiivisiemme partitive impulsiivistamme impulsiivisiamme inessive impulsiivisessamme impulsiivisissamme elative impulsiivisestamme impulsiivisistamme illative impulsiiviseemme impulsiivisiimme adessive impulsiivisellamme impulsiivisillamme ablative impulsiiviseltamme impulsiivisiltamme allative impulsiivisellemme impulsiivisillemme essive impulsiivisenamme impulsiivisinamme translative impulsiiviseksemme impulsiivisiksemme abessive impulsiivisettamme impulsiivisittamme instructive — — comitative — impulsiivisinemme second-person plural possessor singular plural nominative impulsiivisenne impulsiivisenne accusative nom. impulsiivisenne impulsiivisenne gen. impulsiivisenne genitive impulsiivisenne impulsiivistenne impulsiivisienne partitive impulsiivistanne impulsiivisianne inessive impulsiivisessanne impulsiivisissanne elative impulsiivisestanne impulsiivisistanne illative impulsiiviseenne impulsiivisiinne adessive impulsiivisellanne impulsiivisillanne ablative impulsiiviseltanne impulsiivisiltanne allative impulsiivisellenne impulsiivisillenne essive impulsiivisenanne impulsiivisinanne translative impulsiiviseksenne impulsiivisiksenne abessive impulsiivisettanne impulsiivisittanne instructive — — comitative — impulsiivisinenne third-person possessor singular plural nominative impulsiivisensa impulsiivisensa accusative nom. impulsiivisensa impulsiivisensa gen. impulsiivisensa genitive impulsiivisensa impulsiivistensa impulsiivisiensa partitive impulsiivistaan impulsiivistansa impulsiivisiaan impulsiivisiansa inessive impulsiivisessaan impulsiivisessansa impulsiivisissaan impulsiivisissansa elative impulsiivisestaan impulsiivisestansa impulsiivisistaan impulsiivisistansa illative impulsiiviseensa impulsiivisiinsa adessive impulsiivisellaan impulsiivisellansa impulsiivisillaan impulsiivisillansa ablative impulsiiviseltaan impulsiiviseltansa impulsiivisiltaan impulsiivisiltansa allative impulsiiviselleen impulsiivisellensa impulsiivisilleen impulsiivisillensa essive impulsiivisenaan impulsiivisenansa impulsiivisinaan impulsiivisinansa translative impulsiivisekseen impulsiiviseksensa impulsiivisikseen impulsiivisiksensa abessive impulsiivisettaan impulsiivisettansa impulsiivisittaan impulsiivisittansa instructive — — comitative — impulsiivisineen impulsiivisinensa

Derived terms

• impulsiivisesti
• impulsiivisuus

Further reading

• “impulsiivinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02