Jump to content

ilmansuunta

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

ilman (of air) +‎ suunta (direction). Coined by Finnish folklorist and linguist Daniel Europaeus in 1853.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈilmɑnˌsuːntɑ/, [ˈilmɑ̝nˌs̠uːn̪t̪ɑ̝]
  • Rhymes: -uːntɑ
  • Hyphenation(key): ilman‧suunta

Noun

[edit]

ilmansuunta

  1. compass point, point

Declension

[edit]
Inflection of ilmansuunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
nominative ilmansuunta ilmansuunnat
genitive ilmansuunnan ilmansuuntien
partitive ilmansuuntaa ilmansuuntia
illative ilmansuuntaan ilmansuuntiin
singular plural
nominative ilmansuunta ilmansuunnat
accusative nom. ilmansuunta ilmansuunnat
gen. ilmansuunnan
genitive ilmansuunnan ilmansuuntien
ilmansuuntain rare
partitive ilmansuuntaa ilmansuuntia
inessive ilmansuunnassa ilmansuunnissa
elative ilmansuunnasta ilmansuunnista
illative ilmansuuntaan ilmansuuntiin
adessive ilmansuunnalla ilmansuunnilla
ablative ilmansuunnalta ilmansuunnilta
allative ilmansuunnalle ilmansuunnille
essive ilmansuuntana ilmansuuntina
translative ilmansuunnaksi ilmansuunniksi
abessive ilmansuunnatta ilmansuunnitta
instructive ilmansuunnin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ilmansuunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)

Hyponyms

[edit]

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]