ikävöittää

Ingrian

Etymology

From ikävöijä (“to long for”) +‎ -ttää.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈikæʋøi̯tːæː/, [ˈikæˌʋø̞i̯tːæ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈikæʋøi̯tːæː/, [ˈiɡ̊æˌʋø̞i̯tːæː]
• Rhymes: -øi̯tːæː
• Hyphenation: i‧kä‧vöit‧tää

Verb

ikävöittää

1. Synonym of ikävöijä

Conjugation

Conjugation of ikävöittää (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	ikävöitän	en ikävöitä	1st singular	oon ikävöittänt, oon ikävöittänyt	en oo ikävöittänt, en oo ikävöittänyt
2nd singular	ikävöität	et ikävöitä	2nd singular	oot ikävöittänt, oot ikävöittänyt	et oo ikävöittänt, et oo ikävöittänyt
3rd singular	ikävöittää	ei ikävöitä	3rd singular	ono ikävöittänt, ono ikävöittänyt	ei oo ikävöittänt, ei oo ikävöittänyt
1st plural	ikävöitämmä	emmä ikävöitä	1st plural	oomma ikävöittäneet	emmä oo ikävöittäneet
2nd plural	ikävöitättä	että ikävöitä	2nd plural	ootta ikävöittäneet	että oo ikävöittäneet
3rd plural	ikävöittäät1), ikävöittävät2), ikävöitetää	evät ikävöitä, ei ikävöitetä	3rd plural	ovat ikävöittäneet	evät oo ikävöittäneet, ei oo ikävöitetty
impersonal	ikävöitetää	ei ikävöitetä	impersonal	ono ikävöitetty	ei oo ikävöitetty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	ikävöitin	en ikävöittänt, en ikävöittänyt	1st singular	olin ikävöittänt, olin ikävöittänyt	en olt ikävöittänt, en olt ikävöittänyt
2nd singular	ikävöitit	et ikävöittänt, et ikävöittänyt	2nd singular	olit ikävöittänt, olit ikävöittänyt	et olt ikävöittänt, et olt ikävöittänyt
3rd singular	ikävöitti	ei ikävöittänt, ei ikävöittänyt	3rd singular	oli ikävöittänt, oli ikävöittänyt	ei olt ikävöittänt, ei olt ikävöittänyt
1st plural	ikävöitimmä	emmä ikävöittäneet	1st plural	olimma ikävöittäneet	emmä olleet ikävöittäneet
2nd plural	ikävöitittä	että ikävöittäneet	2nd plural	olitta ikävöittäneet	että olleet ikävöittäneet
3rd plural	ikävöittiit1), ikävöittivät2), ikävöitettii	evät ikävöittäneet, ei ikävöitetty	3rd plural	olivat ikävöittäneet	evät olleet ikävöittäneet, ei olt ikävöitetty
impersonal	ikävöitettii	ei ikävöitetty	impersonal	oli ikävöitetty	ei olt ikävöitetty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	ikävöittäisin	en ikävöittäis	1st singular	olisin ikävöittänt, olisin ikävöittänyt	en olis ikävöittänt, en olis ikävöittänyt
2nd singular	ikävöittäisit, ikävöittäist1)	et ikävöittäis	2nd singular	olisit ikävöittänt, olisit ikävöittänyt	et olis ikävöittänt, et olis ikävöittänyt
3rd singular	ikävöittäis	ei ikävöittäis	3rd singular	olis ikävöittänt, olis ikävöittänyt	ei olis ikävöittänt, ei olis ikävöittänyt
1st plural	ikävöittäisimmä	emmä ikävöittäis	1st plural	olisimma ikävöittäneet	emmä olis ikävöittäneet
2nd plural	ikävöittäisittä	että ikävöittäis	2nd plural	olisitta ikävöittäneet	että olis ikävöittäneet
3rd plural	ikävöittäisiit1), ikävöittäisivät2), ikävöitettäis	evät ikävöittäis, ei ikävöitettäis	3rd plural	olisivat ikävöittäneet	evät olis ikävöittäneet, ei olis ikävöitetty
impersonal	ikävöitettäis	ei ikävöitettäis	impersonal	olis ikävöitetty	ei olis ikävöitetty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	ikävöitä	elä ikävöitä	2nd singular	oo ikävöittänt, oo ikävöittänyt	elä oo ikävöittänt, elä oo ikävöittänyt
3rd singular	ikävöittäköö	elköö ikävöittäkö	3rd singular	olkoo ikävöittänt, olkoo ikävöittänyt	elköö olko ikävöittänt, elköö olko ikävöittänyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	ikävöittäkää	elkää ikävöittäkö	2nd plural	olkaa ikävöittäneet	elkää olko ikävöittäneet
3rd plural	ikävöittäkööt	elkööt ikävöittäkö, elköö ikävöitettäkö	3rd plural	olkoot ikävöittäneet	elkööt olko ikävöittäneet, elköö olko ikävöitetty
impersonal	ikävöitettäkköö	elköö ikävöitettäkö	impersonal	olkoo ikävöitetty	elköö olko ikävöitetty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	ikävöittänen	en ikävöittäne
2nd singular	ikävöittänet	et ikävöittäne
3rd singular	ikävöittänöö	ei ikävöittäne
1st plural	ikävöittänemmä	emmä ikävöittäne
2nd plural	ikävöittänettä	että ikävöittäne
3rd plural	ikävöittänööt	evät ikävöittäne, ei ikävöitettäne
impersonal	ikävöitettännöö	ei ikävöitettäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		ikävöittää	present	ikävöittävä	ikävöitettävä
2nd	inessive	ikävöittäjees	past	ikävöittänt, ikävöittänyt	ikävöitetty
	instructive	ikävöittäen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (ikävöittäkää) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	ikävöittämää
	inessive	ikävöittämääs
	elative	ikävöittämäst
	abessive	ikävöittämätä
4th	nominative	ikävöittämiin
	partitive	ikävöittämistä, ikävöittämist

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 88