Jump to content

iankaikkinen

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

iän (genitive of ikä) +‎ kaikki +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈiɑnˌkɑi̯kːinen/, [ˈiɑ̝ŋˌkɑ̝i̯kːine̞n]
  • Rhymes: -ɑikːinen
  • Hyphenation(key): ian‧kaikki‧nen

Adjective

[edit]

iankaikkinen (not comparable)

  1. (especially religion) eternal, everlasting

Declension

[edit]
Inflection of iankaikkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative iankaikkinen iankaikkiset
genitive iankaikkisen iankaikkisten
iankaikkisien
partitive iankaikkista iankaikkisia
illative iankaikkiseen iankaikkisiin
singular plural
nominative iankaikkinen iankaikkiset
accusative nom. iankaikkinen iankaikkiset
gen. iankaikkisen
genitive iankaikkisen iankaikkisten
iankaikkisien
partitive iankaikkista iankaikkisia
inessive iankaikkisessa iankaikkisissa
elative iankaikkisesta iankaikkisista
illative iankaikkiseen iankaikkisiin
adessive iankaikkisella iankaikkisilla
ablative iankaikkiselta iankaikkisilta
allative iankaikkiselle iankaikkisille
essive iankaikkisena iankaikkisina
translative iankaikkiseksi iankaikkisiksi
abessive iankaikkisetta iankaikkisitta
instructive iankaikkisin
comitative iankaikkisine
Possessive forms of iankaikkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Derived terms

[edit]

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]