hyväntuulinen

Finnish

Etymology

hyvän +‎ tuulinen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhyʋænˌtuːlinen/, [ˈhyʋæn̪ˌt̪uːline̞n]
• Rhymes: -uːlinen
• Hyphenation^(key): hyvän‧tuuli‧nen

Adjective

hyväntuulinen (comparative hyväntuulisempi, superlative hyväntuulisin)

1. cheerful, jovial

Declension

Inflection of hyväntuulinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		hyväntuulinen	hyväntuuliset
genitive		hyväntuulisen	hyväntuulisten hyväntuulisien
partitive		hyväntuulista	hyväntuulisia
illative		hyväntuuliseen	hyväntuulisiin
		singular	plural
nominative		hyväntuulinen	hyväntuuliset
accusative	nom.	hyväntuulinen	hyväntuuliset
	gen.	hyväntuulisen
genitive		hyväntuulisen	hyväntuulisten hyväntuulisien
partitive		hyväntuulista	hyväntuulisia
inessive		hyväntuulisessa	hyväntuulisissa
elative		hyväntuulisesta	hyväntuulisista
illative		hyväntuuliseen	hyväntuulisiin
adessive		hyväntuulisella	hyväntuulisilla
ablative		hyväntuuliselta	hyväntuulisilta
allative		hyväntuuliselle	hyväntuulisille
essive		hyväntuulisena	hyväntuulisina
translative		hyväntuuliseksi	hyväntuulisiksi
abessive		hyväntuulisetta	hyväntuulisitta
instructive		—	hyväntuulisin
comitative		—	hyväntuulisine

Possessive forms of hyväntuulinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative hyväntuuliseni hyväntuuliseni accusative nom. hyväntuuliseni hyväntuuliseni gen. hyväntuuliseni genitive hyväntuuliseni hyväntuulisteni hyväntuulisieni partitive hyväntuulistani hyväntuulisiani inessive hyväntuulisessani hyväntuulisissani elative hyväntuulisestani hyväntuulisistani illative hyväntuuliseeni hyväntuulisiini adessive hyväntuulisellani hyväntuulisillani ablative hyväntuuliseltani hyväntuulisiltani allative hyväntuuliselleni hyväntuulisilleni essive hyväntuulisenani hyväntuulisinani translative hyväntuulisekseni hyväntuulisikseni abessive hyväntuulisettani hyväntuulisittani instructive — — comitative — hyväntuulisineni second-person singular possessor singular plural nominative hyväntuulisesi hyväntuulisesi accusative nom. hyväntuulisesi hyväntuulisesi gen. hyväntuulisesi genitive hyväntuulisesi hyväntuulistesi hyväntuulisiesi partitive hyväntuulistasi hyväntuulisiasi inessive hyväntuulisessasi hyväntuulisissasi elative hyväntuulisestasi hyväntuulisistasi illative hyväntuuliseesi hyväntuulisiisi adessive hyväntuulisellasi hyväntuulisillasi ablative hyväntuuliseltasi hyväntuulisiltasi allative hyväntuulisellesi hyväntuulisillesi essive hyväntuulisenasi hyväntuulisinasi translative hyväntuuliseksesi hyväntuulisiksesi abessive hyväntuulisettasi hyväntuulisittasi instructive — — comitative — hyväntuulisinesi first-person plural possessor singular plural nominative hyväntuulisemme hyväntuulisemme accusative nom. hyväntuulisemme hyväntuulisemme gen. hyväntuulisemme genitive hyväntuulisemme hyväntuulistemme hyväntuulisiemme partitive hyväntuulistamme hyväntuulisiamme inessive hyväntuulisessamme hyväntuulisissamme elative hyväntuulisestamme hyväntuulisistamme illative hyväntuuliseemme hyväntuulisiimme adessive hyväntuulisellamme hyväntuulisillamme ablative hyväntuuliseltamme hyväntuulisiltamme allative hyväntuulisellemme hyväntuulisillemme essive hyväntuulisenamme hyväntuulisinamme translative hyväntuuliseksemme hyväntuulisiksemme abessive hyväntuulisettamme hyväntuulisittamme instructive — — comitative — hyväntuulisinemme second-person plural possessor singular plural nominative hyväntuulisenne hyväntuulisenne accusative nom. hyväntuulisenne hyväntuulisenne gen. hyväntuulisenne genitive hyväntuulisenne hyväntuulistenne hyväntuulisienne partitive hyväntuulistanne hyväntuulisianne inessive hyväntuulisessanne hyväntuulisissanne elative hyväntuulisestanne hyväntuulisistanne illative hyväntuuliseenne hyväntuulisiinne adessive hyväntuulisellanne hyväntuulisillanne ablative hyväntuuliseltanne hyväntuulisiltanne allative hyväntuulisellenne hyväntuulisillenne essive hyväntuulisenanne hyväntuulisinanne translative hyväntuuliseksenne hyväntuulisiksenne abessive hyväntuulisettanne hyväntuulisittanne instructive — — comitative — hyväntuulisinenne third-person possessor singular plural nominative hyväntuulisensa hyväntuulisensa accusative nom. hyväntuulisensa hyväntuulisensa gen. hyväntuulisensa genitive hyväntuulisensa hyväntuulistensa hyväntuulisiensa partitive hyväntuulistaan hyväntuulistansa hyväntuulisiaan hyväntuulisiansa inessive hyväntuulisessaan hyväntuulisessansa hyväntuulisissaan hyväntuulisissansa elative hyväntuulisestaan hyväntuulisestansa hyväntuulisistaan hyväntuulisistansa illative hyväntuuliseensa hyväntuulisiinsa adessive hyväntuulisellaan hyväntuulisellansa hyväntuulisillaan hyväntuulisillansa ablative hyväntuuliseltaan hyväntuuliseltansa hyväntuulisiltaan hyväntuulisiltansa allative hyväntuuliselleen hyväntuulisellensa hyväntuulisilleen hyväntuulisillensa essive hyväntuulisenaan hyväntuulisenansa hyväntuulisinaan hyväntuulisinansa translative hyväntuulisekseen hyväntuuliseksensa hyväntuulisikseen hyväntuulisiksensa abessive hyväntuulisettaan hyväntuulisettansa hyväntuulisittaan hyväntuulisittansa instructive — — comitative — hyväntuulisineen hyväntuulisinensa

Derived terms

• hyväntuulisesti
• hyväntuulisuus

Further reading

• “hyväntuulinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02