hurmaantuminen

Finnish

Etymology

hurmaantua +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhurmɑːntuminen/, [ˈhurmɑ̝ːn̪ˌt̪umine̞n]
• Rhymes: -uminen
• Hyphenation^(key): hur‧maan‧tu‧mi‧nen

Noun

hurmaantuminen

1. verbal noun of hurmaantua
   1. the process of becoming charmed

Declension

Inflection of hurmaantuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		hurmaantuminen	hurmaantumiset
genitive		hurmaantumisen	hurmaantumisten hurmaantumisien
partitive		hurmaantumista	hurmaantumisia
illative		hurmaantumiseen	hurmaantumisiin
		singular	plural
nominative		hurmaantuminen	hurmaantumiset
accusative	nom.	hurmaantuminen	hurmaantumiset
	gen.	hurmaantumisen
genitive		hurmaantumisen	hurmaantumisten hurmaantumisien
partitive		hurmaantumista	hurmaantumisia
inessive		hurmaantumisessa	hurmaantumisissa
elative		hurmaantumisesta	hurmaantumisista
illative		hurmaantumiseen	hurmaantumisiin
adessive		hurmaantumisella	hurmaantumisilla
ablative		hurmaantumiselta	hurmaantumisilta
allative		hurmaantumiselle	hurmaantumisille
essive		hurmaantumisena	hurmaantumisina
translative		hurmaantumiseksi	hurmaantumisiksi
abessive		hurmaantumisetta	hurmaantumisitta
instructive		—	hurmaantumisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of hurmaantuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative hurmaantumiseni hurmaantumiseni accusative nom. hurmaantumiseni hurmaantumiseni gen. hurmaantumiseni genitive hurmaantumiseni hurmaantumisteni hurmaantumisieni partitive hurmaantumistani hurmaantumisiani inessive hurmaantumisessani hurmaantumisissani elative hurmaantumisestani hurmaantumisistani illative hurmaantumiseeni hurmaantumisiini adessive hurmaantumisellani hurmaantumisillani ablative hurmaantumiseltani hurmaantumisiltani allative hurmaantumiselleni hurmaantumisilleni essive hurmaantumisenani hurmaantumisinani translative hurmaantumisekseni hurmaantumisikseni abessive hurmaantumisettani hurmaantumisittani instructive — — comitative — hurmaantumisineni second-person singular possessor singular plural nominative hurmaantumisesi hurmaantumisesi accusative nom. hurmaantumisesi hurmaantumisesi gen. hurmaantumisesi genitive hurmaantumisesi hurmaantumistesi hurmaantumisiesi partitive hurmaantumistasi hurmaantumisiasi inessive hurmaantumisessasi hurmaantumisissasi elative hurmaantumisestasi hurmaantumisistasi illative hurmaantumiseesi hurmaantumisiisi adessive hurmaantumisellasi hurmaantumisillasi ablative hurmaantumiseltasi hurmaantumisiltasi allative hurmaantumisellesi hurmaantumisillesi essive hurmaantumisenasi hurmaantumisinasi translative hurmaantumiseksesi hurmaantumisiksesi abessive hurmaantumisettasi hurmaantumisittasi instructive — — comitative — hurmaantumisinesi first-person plural possessor singular plural nominative hurmaantumisemme hurmaantumisemme accusative nom. hurmaantumisemme hurmaantumisemme gen. hurmaantumisemme genitive hurmaantumisemme hurmaantumistemme hurmaantumisiemme partitive hurmaantumistamme hurmaantumisiamme inessive hurmaantumisessamme hurmaantumisissamme elative hurmaantumisestamme hurmaantumisistamme illative hurmaantumiseemme hurmaantumisiimme adessive hurmaantumisellamme hurmaantumisillamme ablative hurmaantumiseltamme hurmaantumisiltamme allative hurmaantumisellemme hurmaantumisillemme essive hurmaantumisenamme hurmaantumisinamme translative hurmaantumiseksemme hurmaantumisiksemme abessive hurmaantumisettamme hurmaantumisittamme instructive — — comitative — hurmaantumisinemme second-person plural possessor singular plural nominative hurmaantumisenne hurmaantumisenne accusative nom. hurmaantumisenne hurmaantumisenne gen. hurmaantumisenne genitive hurmaantumisenne hurmaantumistenne hurmaantumisienne partitive hurmaantumistanne hurmaantumisianne inessive hurmaantumisessanne hurmaantumisissanne elative hurmaantumisestanne hurmaantumisistanne illative hurmaantumiseenne hurmaantumisiinne adessive hurmaantumisellanne hurmaantumisillanne ablative hurmaantumiseltanne hurmaantumisiltanne allative hurmaantumisellenne hurmaantumisillenne essive hurmaantumisenanne hurmaantumisinanne translative hurmaantumiseksenne hurmaantumisiksenne abessive hurmaantumisettanne hurmaantumisittanne instructive — — comitative — hurmaantumisinenne third-person possessor singular plural nominative hurmaantumisensa hurmaantumisensa accusative nom. hurmaantumisensa hurmaantumisensa gen. hurmaantumisensa genitive hurmaantumisensa hurmaantumistensa hurmaantumisiensa partitive hurmaantumistaan hurmaantumistansa hurmaantumisiaan hurmaantumisiansa inessive hurmaantumisessaan hurmaantumisessansa hurmaantumisissaan hurmaantumisissansa elative hurmaantumisestaan hurmaantumisestansa hurmaantumisistaan hurmaantumisistansa illative hurmaantumiseensa hurmaantumisiinsa adessive hurmaantumisellaan hurmaantumisellansa hurmaantumisillaan hurmaantumisillansa ablative hurmaantumiseltaan hurmaantumiseltansa hurmaantumisiltaan hurmaantumisiltansa allative hurmaantumiselleen hurmaantumisellensa hurmaantumisilleen hurmaantumisillensa essive hurmaantumisenaan hurmaantumisenansa hurmaantumisinaan hurmaantumisinansa translative hurmaantumisekseen hurmaantumiseksensa hurmaantumisikseen hurmaantumisiksensa abessive hurmaantumisettaan hurmaantumisettansa hurmaantumisittaan hurmaantumisittansa instructive — — comitative — hurmaantumisineen hurmaantumisinensa