huokoistua

Finnish

Etymology

huokoistaa +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhuo̯koi̯stuɑˣ/, [ˈhuo̞̯ko̞i̯s̠ˌtuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation^(key): huo‧kois‧tua

Verb

huokoistua

1. (intransitive) To become porous.

Conjugation

Inflection of huokoistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huokoistun	en huokoistu	1st sing.	olen huokoistunut	en ole huokoistunut
2nd sing.		huokoistut	et huokoistu	2nd sing.	olet huokoistunut	et ole huokoistunut
3rd sing.		huokoistuu	ei huokoistu	3rd sing.	on huokoistunut	ei ole huokoistunut
1st plur.		huokoistumme	emme huokoistu	1st plur.	olemme huokoistuneet	emme ole huokoistuneet
2nd plur.		huokoistutte	ette huokoistu	2nd plur.	olette huokoistuneet	ette ole huokoistuneet
3rd plur.		huokoistuvat	eivät huokoistu	3rd plur.	ovat huokoistuneet	eivät ole huokoistuneet
passive		huokoistutaan	ei huokoistuta	passive	on huokoistuttu	ei ole huokoistuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huokoistuin	en huokoistunut	1st sing.	olin huokoistunut	en ollut huokoistunut
2nd sing.		huokoistuit	et huokoistunut	2nd sing.	olit huokoistunut	et ollut huokoistunut
3rd sing.		huokoistui	ei huokoistunut	3rd sing.	oli huokoistunut	ei ollut huokoistunut
1st plur.		huokoistuimme	emme huokoistuneet	1st plur.	olimme huokoistuneet	emme olleet huokoistuneet
2nd plur.		huokoistuitte	ette huokoistuneet	2nd plur.	olitte huokoistuneet	ette olleet huokoistuneet
3rd plur.		huokoistuivat	eivät huokoistuneet	3rd plur.	olivat huokoistuneet	eivät olleet huokoistuneet
passive		huokoistuttiin	ei huokoistuttu	passive	oli huokoistuttu	ei ollut huokoistuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huokoistuisin	en huokoistuisi	1st sing.	olisin huokoistunut	en olisi huokoistunut
2nd sing.		huokoistuisit	et huokoistuisi	2nd sing.	olisit huokoistunut	et olisi huokoistunut
3rd sing.		huokoistuisi	ei huokoistuisi	3rd sing.	olisi huokoistunut	ei olisi huokoistunut
1st plur.		huokoistuisimme	emme huokoistuisi	1st plur.	olisimme huokoistuneet	emme olisi huokoistuneet
2nd plur.		huokoistuisitte	ette huokoistuisi	2nd plur.	olisitte huokoistuneet	ette olisi huokoistuneet
3rd plur.		huokoistuisivat	eivät huokoistuisi	3rd plur.	olisivat huokoistuneet	eivät olisi huokoistuneet
passive		huokoistuttaisiin	ei huokoistuttaisi	passive	olisi huokoistuttu	ei olisi huokoistuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		huokoistu	älä huokoistu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		huokoistukoon	älköön huokoistuko	3rd sing.	olkoon huokoistunut	älköön olko huokoistunut
1st plur.		huokoistukaamme	älkäämme huokoistuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		huokoistukaa	älkää huokoistuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		huokoistukoot	älkööt huokoistuko	3rd plur.	olkoot huokoistuneet	älkööt olko huokoistuneet
passive		huokoistuttakoon	älköön huokoistuttako	passive	olkoon huokoistuttu	älköön olko huokoistuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huokoistunen	en huokoistune	1st sing.	lienen huokoistunut	en liene huokoistunut
2nd sing.		huokoistunet	et huokoistune	2nd sing.	lienet huokoistunut	et liene huokoistunut
3rd sing.		huokoistunee	ei huokoistune	3rd sing.	lienee huokoistunut	ei liene huokoistunut
1st plur.		huokoistunemme	emme huokoistune	1st plur.	lienemme huokoistuneet	emme liene huokoistuneet
2nd plur.		huokoistunette	ette huokoistune	2nd plur.	lienette huokoistuneet	ette liene huokoistuneet
3rd plur.		huokoistunevat	eivät huokoistune	3rd plur.	lienevät huokoistuneet	eivät liene huokoistuneet
passive		huokoistuttaneen	ei huokoistuttane	passive	lienee huokoistuttu	ei liene huokoistuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		huokoistua		present	huokoistuva	huokoistuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huokoistuakseni huokoistuaksemme 2nd huokoistuaksesi huokoistuaksenne 3rd huokoistuakseen huokoistuaksensa		past	huokoistunut	huokoistuttu
2nd	inessive2	huokoistuessa	huokoistuttaessa	agent4	huokoistuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st huokoistuessani huokoistuessamme 2nd huokoistuessasi huokoistuessanne 3rd huokoistuessaan huokoistuessansa		negative	huokoistumaton
	instructive	huokoistuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	huokoistumassa	—
	elative	huokoistumasta	—
	illative	huokoistumaan	—
	adessive	huokoistumalla	—
	abessive	huokoistumatta	—
	instructive	huokoistuman	huokoistuttaman
4th3	verbal noun	huokoistuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huokoistumaisillani huokoistumaisillamme 2nd huokoistumaisillasi huokoistumaisillanne 3rd huokoistumaisillaan huokoistumaisillansa

Further reading

• “huokoistua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02