hukkahua

Ingrian

Etymology

From hukka (“loss”) +‎ -ua.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhukːɑhuɑ/, [ˈhukːəˌhuɑ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈhukːɑhuɑ/, [ˈhukːɑˌhuɑ]
• (Hevaha) IPA^(key): /ˈhukːɑhuɑk/, [ˈhukːɑˌhuɑɡ̊]
• Rhymes: -uɑ
• Hyphenation: huk‧ka‧hu‧a

Verb

hukkahua

1. (intransitive) to disappear
2. (intransitive, of animals) to die
   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by P. I. Maksimov and N. A. Iljin, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun neljättä klaassaa vart (toine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 30:

     Kokonaiset karjat heitä hukkahuut paljaan jään ja lumitormiloin aikaan.

     Entire herds of them die during the bare ice and blizzards.

Conjugation

Conjugation of hukkahua (type 1/ampua, no gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	hukkahun	en hukkahu	1st singular	oon hukkahunt, oon hukkahunut	en oo hukkahunt, en oo hukkahunut
2nd singular	hukkahut	et hukkahu	2nd singular	oot hukkahunt, oot hukkahunut	et oo hukkahunt, et oo hukkahunut
3rd singular	hukkahuu	ei hukkahu	3rd singular	ono hukkahunt, ono hukkahunut	ei oo hukkahunt, ei oo hukkahunut
1st plural	hukkahumma	emmä hukkahu	1st plural	oomma hukkahunneet	emmä oo hukkahunneet
2nd plural	hukkahutta	että hukkahu	2nd plural	ootta hukkahunneet	että oo hukkahunneet
3rd plural	hukkahuut1), hukkahuvat2), hukkahuttaa	evät hukkahu, ei hukkahuta	3rd plural	ovat hukkahunneet	evät oo hukkahunneet, ei oo hukkahuttu
impersonal	hukkahuttaa	ei hukkahuta	impersonal	ono hukkahuttu	ei oo hukkahuttu
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	hukkahuin	en hukkahunt, en hukkahunut	1st singular	olin hukkahunt, olin hukkahunut	en olt hukkahunt, en olt hukkahunut
2nd singular	hukkahuit	et hukkahunt, et hukkahunut	2nd singular	olit hukkahunt, olit hukkahunut	et olt hukkahunt, et olt hukkahunut
3rd singular	hukkahui	ei hukkahunt, ei hukkahunut	3rd singular	oli hukkahunt, oli hukkahunut	ei olt hukkahunt, ei olt hukkahunut
1st plural	hukkahuimma	emmä hukkahunneet	1st plural	olimma hukkahunneet	emmä olleet hukkahunneet
2nd plural	hukkahuitta	että hukkahunneet	2nd plural	olitta hukkahunneet	että olleet hukkahunneet
3rd plural	hukkahuit1), hukkahuivat2), hukkahuttii	evät hukkahunneet, ei hukkahuttu	3rd plural	olivat hukkahunneet	evät olleet hukkahunneet, ei olt hukkahuttu
impersonal	hukkahuttii	ei hukkahuttu	impersonal	oli hukkahuttu	ei olt hukkahuttu
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	hukkahuisin	en hukkahuis	1st singular	olisin hukkahunt, olisin hukkahunut	en olis hukkahunt, en olis hukkahunut
2nd singular	hukkahuisit, hukkahuist1)	et hukkahuis	2nd singular	olisit hukkahunt, olisit hukkahunut	et olis hukkahunt, et olis hukkahunut
3rd singular	hukkahuis	ei hukkahuis	3rd singular	olis hukkahunt, olis hukkahunut	ei olis hukkahunt, ei olis hukkahunut
1st plural	hukkahuisimma	emmä hukkahuis	1st plural	olisimma hukkahunneet	emmä olis hukkahunneet
2nd plural	hukkahuisitta	että hukkahuis	2nd plural	olisitta hukkahunneet	että olis hukkahunneet
3rd plural	hukkahuisiit1), hukkahuisivat2), hukkahuttais	evät hukkahuis, ei hukkahuttais	3rd plural	olisivat hukkahunneet	evät olis hukkahunneet, ei olis hukkahuttu
impersonal	hukkahuttais	ei hukkahuttais	impersonal	olis hukkahuttu	ei olis hukkahuttu
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	hukkahu	elä hukkahu	2nd singular	oo hukkahunt, oo hukkahunut	elä oo hukkahunt, elä oo hukkahunut
3rd singular	hukkahukkoo	elköö hukkahuko	3rd singular	olkoo hukkahunt, olkoo hukkahunut	elköö olko hukkahunt, elköö olko hukkahunut
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	hukkahukkaa	elkää hukkahuko	2nd plural	olkaa hukkahunneet	elkää olko hukkahunneet
3rd plural	hukkahukkoot	elkööt hukkahuko, elköö hukkahuttako	3rd plural	olkoot hukkahunneet	elkööt olko hukkahunneet, elköö olko hukkahuttu
impersonal	hukkahuttakoo	elköö hukkahuttako	impersonal	olkoo hukkahuttu	elköö olko hukkahuttu
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	hukkahunen	en hukkahune
2nd singular	hukkahunet	et hukkahune
3rd singular	hukkahunnoo	ei hukkahune
1st plural	hukkahunemma	emmä hukkahune
2nd plural	hukkahunetta	että hukkahune
3rd plural	hukkahunnoot	evät hukkahune, ei hukkahuttane
impersonal	hukkahuttanoo	ei hukkahuttane
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		hukkahua	present	hukkahuva	hukkahuttava
2nd	inessive	hukkahues	past	hukkahunt, hukkahunut	hukkahuttu
	instructive	hukkahuen	1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (hukkahukkaa) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	hukkahummaa
	inessive	hukkahumas
	elative	hukkahumast
	abessive	hukkahumata
4th	nominative	hukkahumiin
	partitive	hukkahumista, hukkahumist

Synonyms

• (to disappear): hävitä
• (to die): koolla, saavva hukkaa, (of animals) nukkua, tavveta

Derived terms

• hukkahus

 

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 72