hujeltaa

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology 1

[edit]

huja- +‎ -eltaa

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhujeltɑːˣ/, [ˈhuje̞l̪t̪ɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -ujeltɑː
  • Hyphenation(key): hu‧jel‧taa

Verb

[edit]

hujeltaa

  1. (intransitive) to dash, to zoom
Conjugation
[edit]
Inflection of hujeltaa (Kotus type 54*I/huutaa, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hujellan en hujella 1st sing. olen hujeltanut en ole hujeltanut
2nd sing. hujellat et hujella 2nd sing. olet hujeltanut et ole hujeltanut
3rd sing. hujeltaa ei hujella 3rd sing. on hujeltanut ei ole hujeltanut
1st plur. hujellamme emme hujella 1st plur. olemme hujeltaneet emme ole hujeltaneet
2nd plur. hujellatte ette hujella 2nd plur. olette hujeltaneet ette ole hujeltaneet
3rd plur. hujeltavat eivät hujella 3rd plur. ovat hujeltaneet eivät ole hujeltaneet
passive hujelletaan ei hujelleta passive on hujellettu ei ole hujellettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hujelsin en hujeltanut 1st sing. olin hujeltanut en ollut hujeltanut
2nd sing. hujelsit et hujeltanut 2nd sing. olit hujeltanut et ollut hujeltanut
3rd sing. hujelsi ei hujeltanut 3rd sing. oli hujeltanut ei ollut hujeltanut
1st plur. hujelsimme emme hujeltaneet 1st plur. olimme hujeltaneet emme olleet hujeltaneet
2nd plur. hujelsitte ette hujeltaneet 2nd plur. olitte hujeltaneet ette olleet hujeltaneet
3rd plur. hujelsivat eivät hujeltaneet 3rd plur. olivat hujeltaneet eivät olleet hujeltaneet
passive hujellettiin ei hujellettu passive oli hujellettu ei ollut hujellettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hujeltaisin en hujeltaisi 1st sing. olisin hujeltanut en olisi hujeltanut
2nd sing. hujeltaisit et hujeltaisi 2nd sing. olisit hujeltanut et olisi hujeltanut
3rd sing. hujeltaisi ei hujeltaisi 3rd sing. olisi hujeltanut ei olisi hujeltanut
1st plur. hujeltaisimme emme hujeltaisi 1st plur. olisimme hujeltaneet emme olisi hujeltaneet
2nd plur. hujeltaisitte ette hujeltaisi 2nd plur. olisitte hujeltaneet ette olisi hujeltaneet
3rd plur. hujeltaisivat eivät hujeltaisi 3rd plur. olisivat hujeltaneet eivät olisi hujeltaneet
passive hujellettaisiin ei hujellettaisi passive olisi hujellettu ei olisi hujellettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. hujella älä hujella 2nd sing.
3rd sing. hujeltakoon älköön hujeltako 3rd sing. olkoon hujeltanut älköön olko hujeltanut
1st plur. hujeltakaamme älkäämme hujeltako 1st plur.
2nd plur. hujeltakaa älkää hujeltako 2nd plur.
3rd plur. hujeltakoot älkööt hujeltako 3rd plur. olkoot hujeltaneet älkööt olko hujeltaneet
passive hujellettakoon älköön hujellettako passive olkoon hujellettu älköön olko hujellettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hujeltanen en hujeltane 1st sing. lienen hujeltanut en liene hujeltanut
2nd sing. hujeltanet et hujeltane 2nd sing. lienet hujeltanut et liene hujeltanut
3rd sing. hujeltanee ei hujeltane 3rd sing. lienee hujeltanut ei liene hujeltanut
1st plur. hujeltanemme emme hujeltane 1st plur. lienemme hujeltaneet emme liene hujeltaneet
2nd plur. hujeltanette ette hujeltane 2nd plur. lienette hujeltaneet ette liene hujeltaneet
3rd plur. hujeltanevat eivät hujeltane 3rd plur. lienevät hujeltaneet eivät liene hujeltaneet
passive hujellettaneen ei hujellettane passive lienee hujellettu ei liene hujellettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st hujeltaa present hujeltava hujellettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hujeltaakseni hujeltaaksemme
2nd hujeltaaksesi hujeltaaksenne
3rd hujeltaakseen
hujeltaaksensa
past hujeltanut hujellettu
2nd inessive2 hujeltaessa hujellettaessa agent4 hujeltama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hujeltaessani hujeltaessamme
2nd hujeltaessasi hujeltaessanne
3rd hujeltaessaan
hujeltaessansa
negative hujeltamaton
instructive hujeltaen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form hujeltaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive hujeltamassa
elative hujeltamasta
illative hujeltamaan
adessive hujeltamalla
abessive hujeltamatta
instructive hujeltaman hujellettaman
4th3 verbal noun hujeltaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hujeltamaisillani hujeltamaisillamme
2nd hujeltamaisillasi hujeltamaisillanne
3rd hujeltamaisillaan
hujeltamaisillansa
Derived terms
[edit]

Further reading

[edit]

Etymology 2

[edit]

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhujeltɑː/, [ˈhuje̞l̪t̪ɑ̝ː]
  • Rhymes: -ujeltɑː
  • Hyphenation(key): hu‧jel‧taa

Verb

[edit]

hujeltaa

  1. third-person singular present indicative of hujeltaa