houkutuseläin

Finnish

Etymology

houkutus +‎ eläin

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhou̯kutusˌelæi̯n/, [ˈho̞u̯kut̪us̠ˌe̞læi̯n]
• Rhymes: -elæin
• Hyphenation^(key): hou‧kutus‧eläin

Noun

houkutuseläin

1. a decoy animal used as a lure

Declension

Inflection of houkutuseläin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative		houkutuseläin	houkutuseläimet
genitive		houkutuseläimen	houkutuseläimien houkutuseläinten
partitive		houkutuseläintä	houkutuseläimiä
illative		houkutuseläimeen	houkutuseläimiin
		singular	plural
nominative		houkutuseläin	houkutuseläimet
accusative	nom.	houkutuseläin	houkutuseläimet
	gen.	houkutuseläimen
genitive		houkutuseläimen	houkutuseläimien houkutuseläinten
partitive		houkutuseläintä	houkutuseläimiä
inessive		houkutuseläimessä	houkutuseläimissä
elative		houkutuseläimestä	houkutuseläimistä
illative		houkutuseläimeen	houkutuseläimiin
adessive		houkutuseläimellä	houkutuseläimillä
ablative		houkutuseläimeltä	houkutuseläimiltä
allative		houkutuseläimelle	houkutuseläimille
essive		houkutuseläimenä	houkutuseläiminä
translative		houkutuseläimeksi	houkutuseläimiksi
abessive		houkutuseläimettä	houkutuseläimittä
instructive		—	houkutuseläimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of houkutuseläin (Kotus type 33/kytkin, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative houkutuseläimeni houkutuseläimeni accusative nom. houkutuseläimeni houkutuseläimeni gen. houkutuseläimeni genitive houkutuseläimeni houkutuseläimieni houkutuseläinteni partitive houkutuseläintäni houkutuseläimiäni inessive houkutuseläimessäni houkutuseläimissäni elative houkutuseläimestäni houkutuseläimistäni illative houkutuseläimeeni houkutuseläimiini adessive houkutuseläimelläni houkutuseläimilläni ablative houkutuseläimeltäni houkutuseläimiltäni allative houkutuseläimelleni houkutuseläimilleni essive houkutuseläimenäni houkutuseläiminäni translative houkutuseläimekseni houkutuseläimikseni abessive houkutuseläimettäni houkutuseläimittäni instructive — — comitative — houkutuseläimineni second-person singular possessor singular plural nominative houkutuseläimesi houkutuseläimesi accusative nom. houkutuseläimesi houkutuseläimesi gen. houkutuseläimesi genitive houkutuseläimesi houkutuseläimiesi houkutuseläintesi partitive houkutuseläintäsi houkutuseläimiäsi inessive houkutuseläimessäsi houkutuseläimissäsi elative houkutuseläimestäsi houkutuseläimistäsi illative houkutuseläimeesi houkutuseläimiisi adessive houkutuseläimelläsi houkutuseläimilläsi ablative houkutuseläimeltäsi houkutuseläimiltäsi allative houkutuseläimellesi houkutuseläimillesi essive houkutuseläimenäsi houkutuseläiminäsi translative houkutuseläimeksesi houkutuseläimiksesi abessive houkutuseläimettäsi houkutuseläimittäsi instructive — — comitative — houkutuseläiminesi first-person plural possessor singular plural nominative houkutuseläimemme houkutuseläimemme accusative nom. houkutuseläimemme houkutuseläimemme gen. houkutuseläimemme genitive houkutuseläimemme houkutuseläimiemme houkutuseläintemme partitive houkutuseläintämme houkutuseläimiämme inessive houkutuseläimessämme houkutuseläimissämme elative houkutuseläimestämme houkutuseläimistämme illative houkutuseläimeemme houkutuseläimiimme adessive houkutuseläimellämme houkutuseläimillämme ablative houkutuseläimeltämme houkutuseläimiltämme allative houkutuseläimellemme houkutuseläimillemme essive houkutuseläimenämme houkutuseläiminämme translative houkutuseläimeksemme houkutuseläimiksemme abessive houkutuseläimettämme houkutuseläimittämme instructive — — comitative — houkutuseläiminemme second-person plural possessor singular plural nominative houkutuseläimenne houkutuseläimenne accusative nom. houkutuseläimenne houkutuseläimenne gen. houkutuseläimenne genitive houkutuseläimenne houkutuseläimienne houkutuseläintenne partitive houkutuseläintänne houkutuseläimiänne inessive houkutuseläimessänne houkutuseläimissänne elative houkutuseläimestänne houkutuseläimistänne illative houkutuseläimeenne houkutuseläimiinne adessive houkutuseläimellänne houkutuseläimillänne ablative houkutuseläimeltänne houkutuseläimiltänne allative houkutuseläimellenne houkutuseläimillenne essive houkutuseläimenänne houkutuseläiminänne translative houkutuseläimeksenne houkutuseläimiksenne abessive houkutuseläimettänne houkutuseläimittänne instructive — — comitative — houkutuseläiminenne third-person possessor singular plural nominative houkutuseläimensä houkutuseläimensä accusative nom. houkutuseläimensä houkutuseläimensä gen. houkutuseläimensä genitive houkutuseläimensä houkutuseläimiensä houkutuseläintensä partitive houkutuseläintään houkutuseläintänsä houkutuseläimiään houkutuseläimiänsä inessive houkutuseläimessään houkutuseläimessänsä houkutuseläimissään houkutuseläimissänsä elative houkutuseläimestään houkutuseläimestänsä houkutuseläimistään houkutuseläimistänsä illative houkutuseläimeensä houkutuseläimiinsä adessive houkutuseläimellään houkutuseläimellänsä houkutuseläimillään houkutuseläimillänsä ablative houkutuseläimeltään houkutuseläimeltänsä houkutuseläimiltään houkutuseläimiltänsä allative houkutuseläimelleen houkutuseläimellensä houkutuseläimilleen houkutuseläimillensä essive houkutuseläimenään houkutuseläimenänsä houkutuseläiminään houkutuseläiminänsä translative houkutuseläimekseen houkutuseläimeksensä houkutuseläimikseen houkutuseläimiksensä abessive houkutuseläimettään houkutuseläimettänsä houkutuseläimittään houkutuseläimittänsä instructive — — comitative — houkutuseläimineen houkutuseläiminensä