herkeäminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

herjetä +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈherkeæminen/, [ˈhe̞rk̟e̞ˌæmine̞n]
  • Rhymes: -æminen
  • Hyphenation(key): her‧keä‧mi‧nen

Noun

[edit]

herkeäminen

  1. verbal noun of herjetä
    1. ceasing, stopping, quitting (to do something)
    2. (colloquial) starting (to do something)

Declension

[edit]
Inflection of herkeäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative herkeäminen herkeämiset
genitive herkeämisen herkeämisten
herkeämisien
partitive herkeämistä herkeämisiä
illative herkeämiseen herkeämisiin
singular plural
nominative herkeäminen herkeämiset
accusative nom. herkeäminen herkeämiset
gen. herkeämisen
genitive herkeämisen herkeämisten
herkeämisien
partitive herkeämistä herkeämisiä
inessive herkeämisessä herkeämisissä
elative herkeämisestä herkeämisistä
illative herkeämiseen herkeämisiin
adessive herkeämisellä herkeämisillä
ablative herkeämiseltä herkeämisiltä
allative herkeämiselle herkeämisille
essive herkeämisenä herkeämisinä
translative herkeämiseksi herkeämisiksi
abessive herkeämisettä herkeämisittä
instructive herkeämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of herkeäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)