helppotöinen

Finnish

Etymology

helppo (“easy”) +‎ työ (“work”) +‎ -inen (“-ous”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhelpːoˌtøi̯nen/, [ˈhe̞lpːo̞ˌt̪ø̞i̯ne̞n]
• Rhymes: -øinen
• Hyphenation^(key): helppo‧töinen

Adjective

helppotöinen (comparative helppotöisempi or helpompitöinen, superlative helppotöisin)

1. easy, that requires little skill or effort

   Tehtäväni yhdistyksen puheenjohtajana on helppotöinen.

   My position as chairman of the association doesn't require much work.

Declension

Inflection of helppotöinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		helppotöinen	helppotöiset
genitive		helppotöisen	helppotöisten helppotöisien
partitive		helppotöistä	helppotöisiä
illative		helppotöiseen	helppotöisiin
		singular	plural
nominative		helppotöinen	helppotöiset
accusative	nom.	helppotöinen	helppotöiset
	gen.	helppotöisen
genitive		helppotöisen	helppotöisten helppotöisien
partitive		helppotöistä	helppotöisiä
inessive		helppotöisessä	helppotöisissä
elative		helppotöisestä	helppotöisistä
illative		helppotöiseen	helppotöisiin
adessive		helppotöisellä	helppotöisillä
ablative		helppotöiseltä	helppotöisiltä
allative		helppotöiselle	helppotöisille
essive		helppotöisenä	helppotöisinä
translative		helppotöiseksi	helppotöisiksi
abessive		helppotöisettä	helppotöisittä
instructive		—	helppotöisin
comitative		—	helppotöisine

Possessive forms of helppotöinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative helppotöiseni helppotöiseni accusative nom. helppotöiseni helppotöiseni gen. helppotöiseni genitive helppotöiseni helppotöisteni helppotöisieni partitive helppotöistäni helppotöisiäni inessive helppotöisessäni helppotöisissäni elative helppotöisestäni helppotöisistäni illative helppotöiseeni helppotöisiini adessive helppotöiselläni helppotöisilläni ablative helppotöiseltäni helppotöisiltäni allative helppotöiselleni helppotöisilleni essive helppotöisenäni helppotöisinäni translative helppotöisekseni helppotöisikseni abessive helppotöisettäni helppotöisittäni instructive — — comitative — helppotöisineni second-person singular possessor singular plural nominative helppotöisesi helppotöisesi accusative nom. helppotöisesi helppotöisesi gen. helppotöisesi genitive helppotöisesi helppotöistesi helppotöisiesi partitive helppotöistäsi helppotöisiäsi inessive helppotöisessäsi helppotöisissäsi elative helppotöisestäsi helppotöisistäsi illative helppotöiseesi helppotöisiisi adessive helppotöiselläsi helppotöisilläsi ablative helppotöiseltäsi helppotöisiltäsi allative helppotöisellesi helppotöisillesi essive helppotöisenäsi helppotöisinäsi translative helppotöiseksesi helppotöisiksesi abessive helppotöisettäsi helppotöisittäsi instructive — — comitative — helppotöisinesi first-person plural possessor singular plural nominative helppotöisemme helppotöisemme accusative nom. helppotöisemme helppotöisemme gen. helppotöisemme genitive helppotöisemme helppotöistemme helppotöisiemme partitive helppotöistämme helppotöisiämme inessive helppotöisessämme helppotöisissämme elative helppotöisestämme helppotöisistämme illative helppotöiseemme helppotöisiimme adessive helppotöisellämme helppotöisillämme ablative helppotöiseltämme helppotöisiltämme allative helppotöisellemme helppotöisillemme essive helppotöisenämme helppotöisinämme translative helppotöiseksemme helppotöisiksemme abessive helppotöisettämme helppotöisittämme instructive — — comitative — helppotöisinemme second-person plural possessor singular plural nominative helppotöisenne helppotöisenne accusative nom. helppotöisenne helppotöisenne gen. helppotöisenne genitive helppotöisenne helppotöistenne helppotöisienne partitive helppotöistänne helppotöisiänne inessive helppotöisessänne helppotöisissänne elative helppotöisestänne helppotöisistänne illative helppotöiseenne helppotöisiinne adessive helppotöisellänne helppotöisillänne ablative helppotöiseltänne helppotöisiltänne allative helppotöisellenne helppotöisillenne essive helppotöisenänne helppotöisinänne translative helppotöiseksenne helppotöisiksenne abessive helppotöisettänne helppotöisittänne instructive — — comitative — helppotöisinenne third-person possessor singular plural nominative helppotöisensä helppotöisensä accusative nom. helppotöisensä helppotöisensä gen. helppotöisensä genitive helppotöisensä helppotöistensä helppotöisiensä partitive helppotöistään helppotöistänsä helppotöisiään helppotöisiänsä inessive helppotöisessään helppotöisessänsä helppotöisissään helppotöisissänsä elative helppotöisestään helppotöisestänsä helppotöisistään helppotöisistänsä illative helppotöiseensä helppotöisiinsä adessive helppotöisellään helppotöisellänsä helppotöisillään helppotöisillänsä ablative helppotöiseltään helppotöiseltänsä helppotöisiltään helppotöisiltänsä allative helppotöiselleen helppotöisellensä helppotöisilleen helppotöisillensä essive helppotöisenään helppotöisenänsä helppotöisinään helppotöisinänsä translative helppotöisekseen helppotöiseksensä helppotöisikseen helppotöisiksensä abessive helppotöisettään helppotöisettänsä helppotöisittään helppotöisittänsä instructive — — comitative — helppotöisineen helppotöisinensä

Derived terms

• helppotöisyys

Further reading

• “helppotöinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02