helmiin

Finnish

Noun

helmiin

1. illative plural of helmi

Anagrams

• lehmiin

Ingrian

Etymology 1

From helmi (“pearl”) +‎ -in. Akin to Finnish helminen.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhelmine/, [ˈhe̞lʲmĭn]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈhelmiːn/, [ˈhe̞lʲmiːn]
• Rhymes: -elmin, -elmiːn
• Hyphenation: hel‧miin

Adjective

helmiin (comparative helmisemp)

1. pearl (made of pearl)

Declension

Declension of helmiin (type 1/jokahiin, no gradation)
	singular	plural
nominative	helmiin	helmiset
genitive	helmisen	helmisiin
partitive	helmistä, helmist	helmisiä
illative	helmisee	helmisii
inessive	helmises	helmisis
elative	helmisest	helmisist
allative	helmiselle	helmisille
adessive	helmisel	helmisil
ablative	helmiselt	helmisilt
translative	helmiseks	helmisiks
essive	helmisennä, helmiseen	helmisinnä, helmisiin
exessive1)	helmisent	helmisint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhelmiːn/, [ˈhe̞lʲmin]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈhelmiːn/, [ˈhe̞lʲmiːn]
• Rhymes: -elmiːn
• Hyphenation: hel‧miin

Noun

helmiin

1. genitive plural of helmi
2. Alternative spelling of helminnä

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 56