heinäaika

Finnish

Etymology

heinä +‎ aika

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhei̯næˌɑi̯kɑ/, [ˈhe̞i̯næˌɑ̝i̯kɑ̝]
• Rhymes: -ɑikɑ
• Hyphenation^(key): heinä‧aika

Noun

heinäaika

1. haymaking time

Declension

Inflection of heinäaika (Kotus type 9*/kala, ik-j gradation)
nominative		heinäaika	heinäajat
genitive		heinäajan	heinäaikojen
partitive		heinäaikaa	heinäaikoja
illative		heinäaikaan	heinäaikoihin
		singular	plural
nominative		heinäaika	heinäajat
accusative	nom.	heinäaika	heinäajat
	gen.	heinäajan
genitive		heinäajan	heinäaikojen heinäaikain rare
partitive		heinäaikaa	heinäaikoja
inessive		heinäajassa	heinäajoissa
elative		heinäajasta	heinäajoista
illative		heinäaikaan	heinäaikoihin
adessive		heinäajalla	heinäajoilla
ablative		heinäajalta	heinäajoilta
allative		heinäajalle	heinäajoille
essive		heinäaikana	heinäaikoina
translative		heinäajaksi	heinäajoiksi
abessive		heinäajatta	heinäajoitta
instructive		—	heinäajoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of heinäaika (Kotus type 9*/kala, ik-j gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative heinäaikani heinäaikani accusative nom. heinäaikani heinäaikani gen. heinäaikani genitive heinäaikani heinäaikojeni heinäaikaini rare partitive heinäaikaani heinäaikojani inessive heinäajassani heinäajoissani elative heinäajastani heinäajoistani illative heinäaikaani heinäaikoihini adessive heinäajallani heinäajoillani ablative heinäajaltani heinäajoiltani allative heinäajalleni heinäajoilleni essive heinäaikanani heinäaikoinani translative heinäajakseni heinäajoikseni abessive heinäajattani heinäajoittani instructive — — comitative — heinäaikoineni second-person singular possessor singular plural nominative heinäaikasi heinäaikasi accusative nom. heinäaikasi heinäaikasi gen. heinäaikasi genitive heinäaikasi heinäaikojesi heinäaikaisi rare partitive heinäaikaasi heinäaikojasi inessive heinäajassasi heinäajoissasi elative heinäajastasi heinäajoistasi illative heinäaikaasi heinäaikoihisi adessive heinäajallasi heinäajoillasi ablative heinäajaltasi heinäajoiltasi allative heinäajallesi heinäajoillesi essive heinäaikanasi heinäaikoinasi translative heinäajaksesi heinäajoiksesi abessive heinäajattasi heinäajoittasi instructive — — comitative — heinäaikoinesi first-person plural possessor singular plural nominative heinäaikamme heinäaikamme accusative nom. heinäaikamme heinäaikamme gen. heinäaikamme genitive heinäaikamme heinäaikojemme heinäaikaimme rare partitive heinäaikaamme heinäaikojamme inessive heinäajassamme heinäajoissamme elative heinäajastamme heinäajoistamme illative heinäaikaamme heinäaikoihimme adessive heinäajallamme heinäajoillamme ablative heinäajaltamme heinäajoiltamme allative heinäajallemme heinäajoillemme essive heinäaikanamme heinäaikoinamme translative heinäajaksemme heinäajoiksemme abessive heinäajattamme heinäajoittamme instructive — — comitative — heinäaikoinemme second-person plural possessor singular plural nominative heinäaikanne heinäaikanne accusative nom. heinäaikanne heinäaikanne gen. heinäaikanne genitive heinäaikanne heinäaikojenne heinäaikainne rare partitive heinäaikaanne heinäaikojanne inessive heinäajassanne heinäajoissanne elative heinäajastanne heinäajoistanne illative heinäaikaanne heinäaikoihinne adessive heinäajallanne heinäajoillanne ablative heinäajaltanne heinäajoiltanne allative heinäajallenne heinäajoillenne essive heinäaikananne heinäaikoinanne translative heinäajaksenne heinäajoiksenne abessive heinäajattanne heinäajoittanne instructive — — comitative — heinäaikoinenne third-person possessor singular plural nominative heinäaikansa heinäaikansa accusative nom. heinäaikansa heinäaikansa gen. heinäaikansa genitive heinäaikansa heinäaikojensa heinäaikainsa rare partitive heinäaikaansa heinäaikojaan heinäaikojansa inessive heinäajassaan heinäajassansa heinäajoissaan heinäajoissansa elative heinäajastaan heinäajastansa heinäajoistaan heinäajoistansa illative heinäaikaansa heinäaikoihinsa adessive heinäajallaan heinäajallansa heinäajoillaan heinäajoillansa ablative heinäajaltaan heinäajaltansa heinäajoiltaan heinäajoiltansa allative heinäajalleen heinäajallensa heinäajoilleen heinäajoillensa essive heinäaikanaan heinäaikanansa heinäaikoinaan heinäaikoinansa translative heinäajakseen heinäajaksensa heinäajoikseen heinäajoiksensa abessive heinäajattaan heinäajattansa heinäajoittaan heinäajoittansa instructive — — comitative — heinäaikoineen heinäaikoinensa

Further reading

• “heinäaika”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Ingrian

Etymology

From heinä (“hay”) +‎ aika (“time”). Akin to Finnish heinäaika.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhei̯næˌɑi̯kɑ/, [ˈhe̞i̯næˌɑi̯k]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈhei̯næˌɑi̯kɑ/, [ˈhe̞i̯næˌɑi̯ɡ̊ɑ]
• Rhymes: -ɑi̯k, -ɑi̯kɑ
• Hyphenation: hei‧nä‧ai‧ka

Noun

heinäaika

1. haymaking time

Declension

Declension of heinäaika (type 3/kana, ik-j gradation)
	singular	plural
nominative	heinäaika	heinäajat
genitive	heinäajan	heinäaikoin
partitive	heinäaikaa	heinäaikoja
illative	heinäaikaa	heinäaikoi
inessive	heinäajas	heinäajois
elative	heinäajast	heinäajoist
allative	heinäajalle	heinäajoille
adessive	heinäajal	heinäajoil
ablative	heinäajalt	heinäajoilt
translative	heinäajaks	heinäajoiks
essive	heinäaikanna, heinäaikaan	heinäaikoinna, heinäaikoin
exessive1)	heinäaikant	heinäaikoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 54