hattu

See also: Hattu

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *hattu (compare Ingrian hattu, Karelian hattu, Votic hattu), borrowed from Proto-Norse *ᚺᚨᛏᛏᚢᛉ (*hattuʀ) (compare Swedish hatt), from Proto-Germanic *hattuz (compare English hat).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑtːu/, [ˈhɑ̝t̪ːu]
• Rhymes: -ɑtːu
• Hyphenation^(key): hat‧tu

Noun

hattu

1. hat
2. tampion (plug on top of an organ pipe)
3. (orthography, typography) háček, caron (diacritical mark [ ˇ ])
4. (mathematics) hat, circumflex

Declension

Inflection of hattu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		hattu	hatut
genitive		hatun	hattujen
partitive		hattua	hattuja
illative		hattuun	hattuihin
		singular	plural
nominative		hattu	hatut
accusative	nom.	hattu	hatut
	gen.	hatun
genitive		hatun	hattujen
partitive		hattua	hattuja
inessive		hatussa	hatuissa
elative		hatusta	hatuista
illative		hattuun	hattuihin
adessive		hatulla	hatuilla
ablative		hatulta	hatuilta
allative		hatulle	hatuille
essive		hattuna	hattuina
translative		hatuksi	hatuiksi
abessive		hatutta	hatuitta
instructive		—	hatuin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of hattu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative hattuni hattuni accusative nom. hattuni hattuni gen. hattuni genitive hattuni hattujeni partitive hattuani hattujani inessive hatussani hatuissani elative hatustani hatuistani illative hattuuni hattuihini adessive hatullani hatuillani ablative hatultani hatuiltani allative hatulleni hatuilleni essive hattunani hattuinani translative hatukseni hatuikseni abessive hatuttani hatuittani instructive — — comitative — hattuineni second-person singular possessor singular plural nominative hattusi hattusi accusative nom. hattusi hattusi gen. hattusi genitive hattusi hattujesi partitive hattuasi hattujasi inessive hatussasi hatuissasi elative hatustasi hatuistasi illative hattuusi hattuihisi adessive hatullasi hatuillasi ablative hatultasi hatuiltasi allative hatullesi hatuillesi essive hattunasi hattuinasi translative hatuksesi hatuiksesi abessive hatuttasi hatuittasi instructive — — comitative — hattuinesi first-person plural possessor singular plural nominative hattumme hattumme accusative nom. hattumme hattumme gen. hattumme genitive hattumme hattujemme partitive hattuamme hattujamme inessive hatussamme hatuissamme elative hatustamme hatuistamme illative hattuumme hattuihimme adessive hatullamme hatuillamme ablative hatultamme hatuiltamme allative hatullemme hatuillemme essive hattunamme hattuinamme translative hatuksemme hatuiksemme abessive hatuttamme hatuittamme instructive — — comitative — hattuinemme second-person plural possessor singular plural nominative hattunne hattunne accusative nom. hattunne hattunne gen. hattunne genitive hattunne hattujenne partitive hattuanne hattujanne inessive hatussanne hatuissanne elative hatustanne hatuistanne illative hattuunne hattuihinne adessive hatullanne hatuillanne ablative hatultanne hatuiltanne allative hatullenne hatuillenne essive hattunanne hattuinanne translative hatuksenne hatuiksenne abessive hatuttanne hatuittanne instructive — — comitative — hattuinenne third-person possessor singular plural nominative hattunsa hattunsa accusative nom. hattunsa hattunsa gen. hattunsa genitive hattunsa hattujensa partitive hattuaan hattuansa hattujaan hattujansa inessive hatussaan hatussansa hatuissaan hatuissansa elative hatustaan hatustansa hatuistaan hatuistansa illative hattuunsa hattuihinsa adessive hatullaan hatullansa hatuillaan hatuillansa ablative hatultaan hatultansa hatuiltaan hatuiltansa allative hatulleen hatullensa hatuilleen hatuillensa essive hattunaan hattunansa hattuinaan hattuinansa translative hatukseen hatuksensa hatuikseen hatuiksensa abessive hatuttaan hatuttansa hatuittaan hatuittansa instructive — — comitative — hattuineen hattuinensa

Derived terms

• hatullinen
• vetää hatustaan (“to improvise, guess, express off the top of one's head”)

 

compounds

• auringonhattu
• aurinkohattu
• cowboyhattu
• foliohattu
• hattuhedelmälepakko
• hattuhylly
• Hattukangas
• hattukauppa
• hattumakaki
• hattunauha
• hattuneula
• hattupäinen
• hatturasia
• hattureuhka
• hattu-s
• hattuteline
• hattutemppu
• hattutukki
• hattu-z
• hatunkoppa
• hatunlieri
• hatunnosto
• hatunosto
• hatunreuhka
• hatuntekijä
• heinähattu
• hellehattu
• huopahattu
• karvahattu
• kaurahattu
• kellohattu
• kokinhattu
• kolmikolkkahattu
• lerppahattu
• lierihattu
• lättähattu
• minkkihattu
• nallihattu
• narrinhattu
• olkihattu
• onnenhattu
• panamahattu
• pillerihattu
• pullonhattu
• punahattu
• päivänhattu
• sadehattu
• saunahattu
• savuhattu
• silinterihattu
• syyspäivänhattu
• talvihattu
• tirolilaishattu
• tohtorinhattu
• turkishattu
• tuulihattu
• ukonhattu
• vappuhattu
• venttiilinhattu
• vilttihattu

 

Further reading

• “hattu”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• hatut, tuhat

Ingrian

Hattu.

Etymology

From Proto-Finnic *hattu, borrowed from Proto-Norse [Term?], from Proto-Germanic *hattuz. Cognates include Finnish hattu and Karelian hattu.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhɑtːu/, [ˈhɑtːŭ̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈhɑtːu/, [ˈhɑtːu]
• (Hevaha) IPA^(key): /ˈhɑtːu/, [ˈhɑtːu]
• Rhymes: -ɑtːu
• Hyphenation: hat‧tu

Noun

hattu

1. hat, cap
   • 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 27:

     Tima osti hatun.

     Tima bought a hat.

   • 1936, D. I. Efimov, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:

     Pașa otti isän hatun, pani sen päähää i duumajaa, jot nyt hää on suur.

     Paša took his father's hat, put it on his head and thinks, that now he is big.

Declension

Declension of hattu (type 4/koivu, tt-t gradation)
	singular	plural
nominative	hattu	hatut
genitive	hatun	hattuin, hattuloin
partitive	hattua	hattuja, hattuloja
illative	hattuu	hattui, hattuloihe
inessive	hatus	hatuis, hattulois
elative	hatust	hatuist, hattuloist
allative	hatulle	hatuille, hattuloille
adessive	hatul	hatuil, hattuloil
ablative	hatult	hatuilt, hattuloilt
translative	hatuks	hatuiks, hattuloiks
essive	hattunna, hattuun	hattuinna, hattuloinna, hattuin, hattuloin
exessive1)	hattunt	hattuint, hattuloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms

• šaapka

Derived terms

• karvahattu
• kunikaanhattu
• saarenhattu
• talvihattu

 

References

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 21
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 49
• Arvo Laanest (1997) Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Eesti Keele Instituut, page 31

Votic

Etymology

Borrowed from Ingrian hattu.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈhɑtːu/, [ˈhɑtːu]
• Rhymes: -ɑtːu
• Hyphenation: hat‧tu

Noun

hattu

1. knit cap, cap, hat

Inflection

Declension of hattu (type II/võrkko, tt-t gradation)
	singular	plural
nominative	hattu	hatud
genitive	hatu	hattujõ, hattui
partitive	hattua	hattuitõ, hattui
illative	hattusõ, hattu	hattuisõ
inessive	hatuz	hattuiz
elative	hatussõ	hattuissõ
allative	hatulõ	hattuilõ
adessive	hatullõ	hattuillõ
ablative	hatultõ	hattuiltõ
translative	hatussi	hattuissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “hattu”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn