harjanteinen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

harjanne +‎ -inen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhɑrjɑntei̯nen/, [ˈhɑ̝rjɑ̝n̪ˌt̪e̞i̯ne̞n]
  • Rhymes: -einen
  • Hyphenation(key): har‧jan‧tei‧nen

Adjective

[edit]

harjanteinen

  1. ridged

Declension

[edit]
Inflection of harjanteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative harjanteinen harjanteiset
genitive harjanteisen harjanteisten
harjanteisien
partitive harjanteista harjanteisia
illative harjanteiseen harjanteisiin
singular plural
nominative harjanteinen harjanteiset
accusative nom. harjanteinen harjanteiset
gen. harjanteisen
genitive harjanteisen harjanteisten
harjanteisien
partitive harjanteista harjanteisia
inessive harjanteisessa harjanteisissa
elative harjanteisesta harjanteisista
illative harjanteiseen harjanteisiin
adessive harjanteisella harjanteisilla
ablative harjanteiselta harjanteisilta
allative harjanteiselle harjanteisille
essive harjanteisena harjanteisina
translative harjanteiseksi harjanteisiksi
abessive harjanteisetta harjanteisitta
instructive harjanteisin
comitative harjanteisine
Possessive forms of harjanteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.

Further reading

[edit]