harjaantuminen

Finnish

Etymology

harjaantua +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑrjɑːntuminen/, [ˈhɑ̝rjɑ̝ːn̪ˌt̪umine̞n]
• Rhymes: -uminen
• Hyphenation^(key): har‧jaan‧tu‧mi‧nen

Noun

harjaantuminen

1. verbal noun of harjaantua
   1. becoming competent

Declension

Inflection of harjaantuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		harjaantuminen	harjaantumiset
genitive		harjaantumisen	harjaantumisten harjaantumisien
partitive		harjaantumista	harjaantumisia
illative		harjaantumiseen	harjaantumisiin
		singular	plural
nominative		harjaantuminen	harjaantumiset
accusative	nom.	harjaantuminen	harjaantumiset
	gen.	harjaantumisen
genitive		harjaantumisen	harjaantumisten harjaantumisien
partitive		harjaantumista	harjaantumisia
inessive		harjaantumisessa	harjaantumisissa
elative		harjaantumisesta	harjaantumisista
illative		harjaantumiseen	harjaantumisiin
adessive		harjaantumisella	harjaantumisilla
ablative		harjaantumiselta	harjaantumisilta
allative		harjaantumiselle	harjaantumisille
essive		harjaantumisena	harjaantumisina
translative		harjaantumiseksi	harjaantumisiksi
abessive		harjaantumisetta	harjaantumisitta
instructive		—	harjaantumisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of harjaantuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative harjaantumiseni harjaantumiseni accusative nom. harjaantumiseni harjaantumiseni gen. harjaantumiseni genitive harjaantumiseni harjaantumisteni harjaantumisieni partitive harjaantumistani harjaantumisiani inessive harjaantumisessani harjaantumisissani elative harjaantumisestani harjaantumisistani illative harjaantumiseeni harjaantumisiini adessive harjaantumisellani harjaantumisillani ablative harjaantumiseltani harjaantumisiltani allative harjaantumiselleni harjaantumisilleni essive harjaantumisenani harjaantumisinani translative harjaantumisekseni harjaantumisikseni abessive harjaantumisettani harjaantumisittani instructive — — comitative — harjaantumisineni second-person singular possessor singular plural nominative harjaantumisesi harjaantumisesi accusative nom. harjaantumisesi harjaantumisesi gen. harjaantumisesi genitive harjaantumisesi harjaantumistesi harjaantumisiesi partitive harjaantumistasi harjaantumisiasi inessive harjaantumisessasi harjaantumisissasi elative harjaantumisestasi harjaantumisistasi illative harjaantumiseesi harjaantumisiisi adessive harjaantumisellasi harjaantumisillasi ablative harjaantumiseltasi harjaantumisiltasi allative harjaantumisellesi harjaantumisillesi essive harjaantumisenasi harjaantumisinasi translative harjaantumiseksesi harjaantumisiksesi abessive harjaantumisettasi harjaantumisittasi instructive — — comitative — harjaantumisinesi first-person plural possessor singular plural nominative harjaantumisemme harjaantumisemme accusative nom. harjaantumisemme harjaantumisemme gen. harjaantumisemme genitive harjaantumisemme harjaantumistemme harjaantumisiemme partitive harjaantumistamme harjaantumisiamme inessive harjaantumisessamme harjaantumisissamme elative harjaantumisestamme harjaantumisistamme illative harjaantumiseemme harjaantumisiimme adessive harjaantumisellamme harjaantumisillamme ablative harjaantumiseltamme harjaantumisiltamme allative harjaantumisellemme harjaantumisillemme essive harjaantumisenamme harjaantumisinamme translative harjaantumiseksemme harjaantumisiksemme abessive harjaantumisettamme harjaantumisittamme instructive — — comitative — harjaantumisinemme second-person plural possessor singular plural nominative harjaantumisenne harjaantumisenne accusative nom. harjaantumisenne harjaantumisenne gen. harjaantumisenne genitive harjaantumisenne harjaantumistenne harjaantumisienne partitive harjaantumistanne harjaantumisianne inessive harjaantumisessanne harjaantumisissanne elative harjaantumisestanne harjaantumisistanne illative harjaantumiseenne harjaantumisiinne adessive harjaantumisellanne harjaantumisillanne ablative harjaantumiseltanne harjaantumisiltanne allative harjaantumisellenne harjaantumisillenne essive harjaantumisenanne harjaantumisinanne translative harjaantumiseksenne harjaantumisiksenne abessive harjaantumisettanne harjaantumisittanne instructive — — comitative — harjaantumisinenne third-person possessor singular plural nominative harjaantumisensa harjaantumisensa accusative nom. harjaantumisensa harjaantumisensa gen. harjaantumisensa genitive harjaantumisensa harjaantumistensa harjaantumisiensa partitive harjaantumistaan harjaantumistansa harjaantumisiaan harjaantumisiansa inessive harjaantumisessaan harjaantumisessansa harjaantumisissaan harjaantumisissansa elative harjaantumisestaan harjaantumisestansa harjaantumisistaan harjaantumisistansa illative harjaantumiseensa harjaantumisiinsa adessive harjaantumisellaan harjaantumisellansa harjaantumisillaan harjaantumisillansa ablative harjaantumiseltaan harjaantumiseltansa harjaantumisiltaan harjaantumisiltansa allative harjaantumiselleen harjaantumisellensa harjaantumisilleen harjaantumisillensa essive harjaantumisenaan harjaantumisenansa harjaantumisinaan harjaantumisinansa translative harjaantumisekseen harjaantumiseksensa harjaantumisikseen harjaantumisiksensa abessive harjaantumisettaan harjaantumisettansa harjaantumisittaan harjaantumisittansa instructive — — comitative — harjaantumisineen harjaantumisinensa

Derived terms

compounds

• harjaantumiskoulu
• harjaantumisopetus