hankaus

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

hangata +‎ -us

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhɑŋkɑus/, [ˈhɑ̝ŋkɑ̝us̠]
  • Rhymes: -ɑŋkɑus
  • Hyphenation(key): han‧ka‧us

Noun

[edit]

hankaus

  1. rubbing

Declension

[edit]
Inflection of hankaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative hankaus hankaukset
genitive hankauksen hankausten
hankauksien
partitive hankausta hankauksia
illative hankaukseen hankauksiin
singular plural
nominative hankaus hankaukset
accusative nom. hankaus hankaukset
gen. hankauksen
genitive hankauksen hankausten
hankauksien
partitive hankausta hankauksia
inessive hankauksessa hankauksissa
elative hankauksesta hankauksista
illative hankaukseen hankauksiin
adessive hankauksella hankauksilla
ablative hankaukselta hankauksilta
allative hankaukselle hankauksille
essive hankauksena hankauksina
translative hankaukseksi hankauksiksi
abessive hankauksetta hankauksitta
instructive hankauksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hankaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]

Anagrams

[edit]