haisteleminen

Finnish

Etymology

haistella +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑi̯steleminen/, [ˈhɑ̝i̯s̠te̞ˌle̞mine̞n]
• Rhymes: -eminen
• Hyphenation^(key): hais‧te‧le‧mi‧nen

Noun

haisteleminen

1. verbal noun of haistella
   1. smelling, sniffing

Declension

Inflection of haisteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		haisteleminen	haistelemiset
genitive		haistelemisen	haistelemisten haistelemisien
partitive		haistelemista	haistelemisia
illative		haistelemiseen	haistelemisiin
		singular	plural
nominative		haisteleminen	haistelemiset
accusative	nom.	haisteleminen	haistelemiset
	gen.	haistelemisen
genitive		haistelemisen	haistelemisten haistelemisien
partitive		haistelemista	haistelemisia
inessive		haistelemisessa	haistelemisissa
elative		haistelemisesta	haistelemisista
illative		haistelemiseen	haistelemisiin
adessive		haistelemisella	haistelemisilla
ablative		haistelemiselta	haistelemisilta
allative		haistelemiselle	haistelemisille
essive		haistelemisena	haistelemisina
translative		haistelemiseksi	haistelemisiksi
abessive		haistelemisetta	haistelemisitta
instructive		—	haistelemisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of haisteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative haistelemiseni haistelemiseni accusative nom. haistelemiseni haistelemiseni gen. haistelemiseni genitive haistelemiseni haistelemisteni haistelemisieni partitive haistelemistani haistelemisiani inessive haistelemisessani haistelemisissani elative haistelemisestani haistelemisistani illative haistelemiseeni haistelemisiini adessive haistelemisellani haistelemisillani ablative haistelemiseltani haistelemisiltani allative haistelemiselleni haistelemisilleni essive haistelemisenani haistelemisinani translative haistelemisekseni haistelemisikseni abessive haistelemisettani haistelemisittani instructive — — comitative — haistelemisineni second-person singular possessor singular plural nominative haistelemisesi haistelemisesi accusative nom. haistelemisesi haistelemisesi gen. haistelemisesi genitive haistelemisesi haistelemistesi haistelemisiesi partitive haistelemistasi haistelemisiasi inessive haistelemisessasi haistelemisissasi elative haistelemisestasi haistelemisistasi illative haistelemiseesi haistelemisiisi adessive haistelemisellasi haistelemisillasi ablative haistelemiseltasi haistelemisiltasi allative haistelemisellesi haistelemisillesi essive haistelemisenasi haistelemisinasi translative haistelemiseksesi haistelemisiksesi abessive haistelemisettasi haistelemisittasi instructive — — comitative — haistelemisinesi first-person plural possessor singular plural nominative haistelemisemme haistelemisemme accusative nom. haistelemisemme haistelemisemme gen. haistelemisemme genitive haistelemisemme haistelemistemme haistelemisiemme partitive haistelemistamme haistelemisiamme inessive haistelemisessamme haistelemisissamme elative haistelemisestamme haistelemisistamme illative haistelemiseemme haistelemisiimme adessive haistelemisellamme haistelemisillamme ablative haistelemiseltamme haistelemisiltamme allative haistelemisellemme haistelemisillemme essive haistelemisenamme haistelemisinamme translative haistelemiseksemme haistelemisiksemme abessive haistelemisettamme haistelemisittamme instructive — — comitative — haistelemisinemme second-person plural possessor singular plural nominative haistelemisenne haistelemisenne accusative nom. haistelemisenne haistelemisenne gen. haistelemisenne genitive haistelemisenne haistelemistenne haistelemisienne partitive haistelemistanne haistelemisianne inessive haistelemisessanne haistelemisissanne elative haistelemisestanne haistelemisistanne illative haistelemiseenne haistelemisiinne adessive haistelemisellanne haistelemisillanne ablative haistelemiseltanne haistelemisiltanne allative haistelemisellenne haistelemisillenne essive haistelemisenanne haistelemisinanne translative haistelemiseksenne haistelemisiksenne abessive haistelemisettanne haistelemisittanne instructive — — comitative — haistelemisinenne third-person possessor singular plural nominative haistelemisensa haistelemisensa accusative nom. haistelemisensa haistelemisensa gen. haistelemisensa genitive haistelemisensa haistelemistensa haistelemisiensa partitive haistelemistaan haistelemistansa haistelemisiaan haistelemisiansa inessive haistelemisessaan haistelemisessansa haistelemisissaan haistelemisissansa elative haistelemisestaan haistelemisestansa haistelemisistaan haistelemisistansa illative haistelemiseensa haistelemisiinsa adessive haistelemisellaan haistelemisellansa haistelemisillaan haistelemisillansa ablative haistelemiseltaan haistelemiseltansa haistelemisiltaan haistelemisiltansa allative haistelemiselleen haistelemisellensa haistelemisilleen haistelemisillensa essive haistelemisenaan haistelemisenansa haistelemisinaan haistelemisinansa translative haistelemisekseen haistelemiseksensa haistelemisikseen haistelemisiksensa abessive haistelemisettaan haistelemisettansa haistelemisittaan haistelemisittansa instructive — — comitative — haistelemisineen haistelemisinensa