haistattaminen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

haistattaa +‎ -minen

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhɑi̯stɑtːɑminen/, [ˈhɑ̝i̯s̠tɑ̝t̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Hyphenation(key): hais‧tat‧ta‧mi‧nen

Noun

[edit]

haistattaminen

  1. verbal noun of haistattaa
    1. telling someone to get off vulgarly or with insults

Declension

[edit]
Inflection of haistattaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative haistattaminen haistattamiset
genitive haistattamisen haistattamisten
haistattamisien
partitive haistattamista haistattamisia
illative haistattamiseen haistattamisiin
singular plural
nominative haistattaminen haistattamiset
accusative nom. haistattaminen haistattamiset
gen. haistattamisen
genitive haistattamisen haistattamisten
haistattamisien
partitive haistattamista haistattamisia
inessive haistattamisessa haistattamisissa
elative haistattamisesta haistattamisista
illative haistattamiseen haistattamisiin
adessive haistattamisella haistattamisilla
ablative haistattamiselta haistattamisilta
allative haistattamiselle haistattamisille
essive haistattamisena haistattamisina
translative haistattamiseksi haistattamisiksi
abessive haistattamisetta haistattamisitta
instructive haistattamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of haistattaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)