Jump to content

hörhöttää

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

Onomatopoeic root +‎ -ttää

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhørhøtːæːˣ/, [ˈhø̞rhø̞t̪ːæː(ʔ)]
  • Rhymes: -ørhøtːæː
  • Hyphenation(key): hör‧höt‧tää

Verb

[edit]

hörhöttää

  1. to drivel, complain
  2. to chortle

Conjugation

[edit]
Inflection of hörhöttää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hörhötän en hörhötä 1st sing. olen hörhöttänyt en ole hörhöttänyt
2nd sing. hörhötät et hörhötä 2nd sing. olet hörhöttänyt et ole hörhöttänyt
3rd sing. hörhöttää ei hörhötä 3rd sing. on hörhöttänyt ei ole hörhöttänyt
1st plur. hörhötämme emme hörhötä 1st plur. olemme hörhöttäneet emme ole hörhöttäneet
2nd plur. hörhötätte ette hörhötä 2nd plur. olette hörhöttäneet ette ole hörhöttäneet
3rd plur. hörhöttävät eivät hörhötä 3rd plur. ovat hörhöttäneet eivät ole hörhöttäneet
passive hörhötetään ei hörhötetä passive on hörhötetty ei ole hörhötetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hörhötin en hörhöttänyt 1st sing. olin hörhöttänyt en ollut hörhöttänyt
2nd sing. hörhötit et hörhöttänyt 2nd sing. olit hörhöttänyt et ollut hörhöttänyt
3rd sing. hörhötti ei hörhöttänyt 3rd sing. oli hörhöttänyt ei ollut hörhöttänyt
1st plur. hörhötimme emme hörhöttäneet 1st plur. olimme hörhöttäneet emme olleet hörhöttäneet
2nd plur. hörhötitte ette hörhöttäneet 2nd plur. olitte hörhöttäneet ette olleet hörhöttäneet
3rd plur. hörhöttivät eivät hörhöttäneet 3rd plur. olivat hörhöttäneet eivät olleet hörhöttäneet
passive hörhötettiin ei hörhötetty passive oli hörhötetty ei ollut hörhötetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hörhöttäisin en hörhöttäisi 1st sing. olisin hörhöttänyt en olisi hörhöttänyt
2nd sing. hörhöttäisit et hörhöttäisi 2nd sing. olisit hörhöttänyt et olisi hörhöttänyt
3rd sing. hörhöttäisi ei hörhöttäisi 3rd sing. olisi hörhöttänyt ei olisi hörhöttänyt
1st plur. hörhöttäisimme emme hörhöttäisi 1st plur. olisimme hörhöttäneet emme olisi hörhöttäneet
2nd plur. hörhöttäisitte ette hörhöttäisi 2nd plur. olisitte hörhöttäneet ette olisi hörhöttäneet
3rd plur. hörhöttäisivät eivät hörhöttäisi 3rd plur. olisivat hörhöttäneet eivät olisi hörhöttäneet
passive hörhötettäisiin ei hörhötettäisi passive olisi hörhötetty ei olisi hörhötetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. hörhötä älä hörhötä 2nd sing.
3rd sing. hörhöttäköön älköön hörhöttäkö 3rd sing. olkoon hörhöttänyt älköön olko hörhöttänyt
1st plur. hörhöttäkäämme älkäämme hörhöttäkö 1st plur.
2nd plur. hörhöttäkää älkää hörhöttäkö 2nd plur.
3rd plur. hörhöttäkööt älkööt hörhöttäkö 3rd plur. olkoot hörhöttäneet älkööt olko hörhöttäneet
passive hörhötettäköön älköön hörhötettäkö passive olkoon hörhötetty älköön olko hörhötetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hörhöttänen en hörhöttäne 1st sing. lienen hörhöttänyt en liene hörhöttänyt
2nd sing. hörhöttänet et hörhöttäne 2nd sing. lienet hörhöttänyt et liene hörhöttänyt
3rd sing. hörhöttänee ei hörhöttäne 3rd sing. lienee hörhöttänyt ei liene hörhöttänyt
1st plur. hörhöttänemme emme hörhöttäne 1st plur. lienemme hörhöttäneet emme liene hörhöttäneet
2nd plur. hörhöttänette ette hörhöttäne 2nd plur. lienette hörhöttäneet ette liene hörhöttäneet
3rd plur. hörhöttänevät eivät hörhöttäne 3rd plur. lienevät hörhöttäneet eivät liene hörhöttäneet
passive hörhötettäneen ei hörhötettäne passive lienee hörhötetty ei liene hörhötetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st hörhöttää present hörhöttävä hörhötettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hörhöttääkseni hörhöttääksemme
2nd hörhöttääksesi hörhöttääksenne
3rd hörhöttääkseen
hörhöttääksensä
past hörhöttänyt hörhötetty
2nd inessive2 hörhöttäessä hörhötettäessä agent4 hörhöttämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hörhöttäessäni hörhöttäessämme
2nd hörhöttäessäsi hörhöttäessänne
3rd hörhöttäessään
hörhöttäessänsä
negative hörhöttämätön
instructive hörhöttäen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form hörhöttää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive hörhöttämässä
elative hörhöttämästä
illative hörhöttämään
adessive hörhöttämällä
abessive hörhöttämättä
instructive hörhöttämän hörhötettämän
4th3 verbal noun hörhöttäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hörhöttämäisilläni hörhöttämäisillämme
2nd hörhöttämäisilläsi hörhöttämäisillänne
3rd hörhöttämäisillään
hörhöttämäisillänsä

Derived terms

[edit]