hätäilemätön

Finnish

Etymology

hätäillä +‎ -mätön

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhætæi̯lemætøn/, [ˈhæt̪æi̯ˌle̞mæt̪ø̞n]
• Rhymes: -emætøn
• Hyphenation^(key): hä‧täi‧le‧mä‧tön

Adjective

hätäilemätön

1. unhurried, measured, deliberate

Declension

Inflection of hätäilemätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		hätäilemätön	hätäilemättömät
genitive		hätäilemättömän	hätäilemättömien
partitive		hätäilemätöntä	hätäilemättömiä
illative		hätäilemättömään	hätäilemättömiin
		singular	plural
nominative		hätäilemätön	hätäilemättömät
accusative	nom.	hätäilemätön	hätäilemättömät
	gen.	hätäilemättömän
genitive		hätäilemättömän	hätäilemättömien hätäilemätönten rare
partitive		hätäilemätöntä	hätäilemättömiä
inessive		hätäilemättömässä	hätäilemättömissä
elative		hätäilemättömästä	hätäilemättömistä
illative		hätäilemättömään	hätäilemättömiin
adessive		hätäilemättömällä	hätäilemättömillä
ablative		hätäilemättömältä	hätäilemättömiltä
allative		hätäilemättömälle	hätäilemättömille
essive		hätäilemättömänä	hätäilemättöminä
translative		hätäilemättömäksi	hätäilemättömiksi
abessive		hätäilemättömättä	hätäilemättömittä
instructive		—	hätäilemättömin
comitative		—	hätäilemättömine

Possessive forms of hätäilemätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative hätäilemättömäni hätäilemättömäni accusative nom. hätäilemättömäni hätäilemättömäni gen. hätäilemättömäni genitive hätäilemättömäni hätäilemättömieni hätäilemätönteni rare partitive hätäilemätöntäni hätäilemättömiäni inessive hätäilemättömässäni hätäilemättömissäni elative hätäilemättömästäni hätäilemättömistäni illative hätäilemättömääni hätäilemättömiini adessive hätäilemättömälläni hätäilemättömilläni ablative hätäilemättömältäni hätäilemättömiltäni allative hätäilemättömälleni hätäilemättömilleni essive hätäilemättömänäni hätäilemättöminäni translative hätäilemättömäkseni hätäilemättömikseni abessive hätäilemättömättäni hätäilemättömittäni instructive — — comitative — hätäilemättömineni second-person singular possessor singular plural nominative hätäilemättömäsi hätäilemättömäsi accusative nom. hätäilemättömäsi hätäilemättömäsi gen. hätäilemättömäsi genitive hätäilemättömäsi hätäilemättömiesi hätäilemätöntesi rare partitive hätäilemätöntäsi hätäilemättömiäsi inessive hätäilemättömässäsi hätäilemättömissäsi elative hätäilemättömästäsi hätäilemättömistäsi illative hätäilemättömääsi hätäilemättömiisi adessive hätäilemättömälläsi hätäilemättömilläsi ablative hätäilemättömältäsi hätäilemättömiltäsi allative hätäilemättömällesi hätäilemättömillesi essive hätäilemättömänäsi hätäilemättöminäsi translative hätäilemättömäksesi hätäilemättömiksesi abessive hätäilemättömättäsi hätäilemättömittäsi instructive — — comitative — hätäilemättöminesi first-person plural possessor singular plural nominative hätäilemättömämme hätäilemättömämme accusative nom. hätäilemättömämme hätäilemättömämme gen. hätäilemättömämme genitive hätäilemättömämme hätäilemättömiemme hätäilemätöntemme rare partitive hätäilemätöntämme hätäilemättömiämme inessive hätäilemättömässämme hätäilemättömissämme elative hätäilemättömästämme hätäilemättömistämme illative hätäilemättömäämme hätäilemättömiimme adessive hätäilemättömällämme hätäilemättömillämme ablative hätäilemättömältämme hätäilemättömiltämme allative hätäilemättömällemme hätäilemättömillemme essive hätäilemättömänämme hätäilemättöminämme translative hätäilemättömäksemme hätäilemättömiksemme abessive hätäilemättömättämme hätäilemättömittämme instructive — — comitative — hätäilemättöminemme second-person plural possessor singular plural nominative hätäilemättömänne hätäilemättömänne accusative nom. hätäilemättömänne hätäilemättömänne gen. hätäilemättömänne genitive hätäilemättömänne hätäilemättömienne hätäilemätöntenne rare partitive hätäilemätöntänne hätäilemättömiänne inessive hätäilemättömässänne hätäilemättömissänne elative hätäilemättömästänne hätäilemättömistänne illative hätäilemättömäänne hätäilemättömiinne adessive hätäilemättömällänne hätäilemättömillänne ablative hätäilemättömältänne hätäilemättömiltänne allative hätäilemättömällenne hätäilemättömillenne essive hätäilemättömänänne hätäilemättöminänne translative hätäilemättömäksenne hätäilemättömiksenne abessive hätäilemättömättänne hätäilemättömittänne instructive — — comitative — hätäilemättöminenne third-person possessor singular plural nominative hätäilemättömänsä hätäilemättömänsä accusative nom. hätäilemättömänsä hätäilemättömänsä gen. hätäilemättömänsä genitive hätäilemättömänsä hätäilemättömiensä hätäilemätöntensä rare partitive hätäilemätöntään hätäilemätöntänsä hätäilemättömiään hätäilemättömiänsä inessive hätäilemättömässään hätäilemättömässänsä hätäilemättömissään hätäilemättömissänsä elative hätäilemättömästään hätäilemättömästänsä hätäilemättömistään hätäilemättömistänsä illative hätäilemättömäänsä hätäilemättömiinsä adessive hätäilemättömällään hätäilemättömällänsä hätäilemättömillään hätäilemättömillänsä ablative hätäilemättömältään hätäilemättömältänsä hätäilemättömiltään hätäilemättömiltänsä allative hätäilemättömälleen hätäilemättömällensä hätäilemättömilleen hätäilemättömillensä essive hätäilemättömänään hätäilemättömänänsä hätäilemättöminään hätäilemättöminänsä translative hätäilemättömäkseen hätäilemättömäksensä hätäilemättömikseen hätäilemättömiksensä abessive hätäilemättömättään hätäilemättömättänsä hätäilemättömittään hätäilemättömittänsä instructive — — comitative — hätäilemättömineen hätäilemättöminensä

Derived terms

• hätäilemättömästi
• hätäilemättömyys

Participle

hätäilemätön

1. negative participle of hätäillä