Jump to content

häirintä

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

häiri- +‎ -ntä

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈhæi̯rintæ/, [ˈhæi̯rin̪t̪æ]
  • Rhymes: -æirintæ
  • Hyphenation(key): häi‧rin‧tä

Noun

[edit]

häirintä

  1. interference
  2. harassment
  3. jamming (of signals)

Declension

[edit]
Inflection of häirintä (Kotus type 9*J/kala, nt-nn gradation)
nominative häirintä häirinnät
genitive häirinnän häirintöjen
partitive häirintää häirintöjä
illative häirintään häirintöihin
singular plural
nominative häirintä häirinnät
accusative nom. häirintä häirinnät
gen. häirinnän
genitive häirinnän häirintöjen
häirintäin rare
partitive häirintää häirintöjä
inessive häirinnässä häirinnöissä
elative häirinnästä häirinnöistä
illative häirintään häirintöihin
adessive häirinnällä häirinnöillä
ablative häirinnältä häirinnöiltä
allative häirinnälle häirinnöille
essive häirintänä häirintöinä
translative häirinnäksi häirinnöiksi
abessive häirinnättä häirinnöittä
instructive häirinnöin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of häirintä (Kotus type 9*J/kala, nt-nn gradation)

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]